gettoutuminen

Finnish

Etymology

gettoutua +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɡetːou̯tuminen/, [ˈɡe̞t̪ːo̞u̯ˌt̪umine̞n]
• Rhymes: -uminen
• Hyphenation^(key): get‧tou‧tu‧mi‧nen

Noun

gettoutuminen

1. verbal noun of gettoutua
   1. becoming a ghetto or becoming ghetto-like

Declension

Inflection of gettoutuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		gettoutuminen	gettoutumiset
genitive		gettoutumisen	gettoutumisten gettoutumisien
partitive		gettoutumista	gettoutumisia
illative		gettoutumiseen	gettoutumisiin
		singular	plural
nominative		gettoutuminen	gettoutumiset
accusative	nom.	gettoutuminen	gettoutumiset
	gen.	gettoutumisen
genitive		gettoutumisen	gettoutumisten gettoutumisien
partitive		gettoutumista	gettoutumisia
inessive		gettoutumisessa	gettoutumisissa
elative		gettoutumisesta	gettoutumisista
illative		gettoutumiseen	gettoutumisiin
adessive		gettoutumisella	gettoutumisilla
ablative		gettoutumiselta	gettoutumisilta
allative		gettoutumiselle	gettoutumisille
essive		gettoutumisena	gettoutumisina
translative		gettoutumiseksi	gettoutumisiksi
abessive		gettoutumisetta	gettoutumisitta
instructive		—	gettoutumisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of gettoutuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative gettoutumiseni gettoutumiseni accusative nom. gettoutumiseni gettoutumiseni gen. gettoutumiseni genitive gettoutumiseni gettoutumisteni gettoutumisieni partitive gettoutumistani gettoutumisiani inessive gettoutumisessani gettoutumisissani elative gettoutumisestani gettoutumisistani illative gettoutumiseeni gettoutumisiini adessive gettoutumisellani gettoutumisillani ablative gettoutumiseltani gettoutumisiltani allative gettoutumiselleni gettoutumisilleni essive gettoutumisenani gettoutumisinani translative gettoutumisekseni gettoutumisikseni abessive gettoutumisettani gettoutumisittani instructive — — comitative — gettoutumisineni second-person singular possessor singular plural nominative gettoutumisesi gettoutumisesi accusative nom. gettoutumisesi gettoutumisesi gen. gettoutumisesi genitive gettoutumisesi gettoutumistesi gettoutumisiesi partitive gettoutumistasi gettoutumisiasi inessive gettoutumisessasi gettoutumisissasi elative gettoutumisestasi gettoutumisistasi illative gettoutumiseesi gettoutumisiisi adessive gettoutumisellasi gettoutumisillasi ablative gettoutumiseltasi gettoutumisiltasi allative gettoutumisellesi gettoutumisillesi essive gettoutumisenasi gettoutumisinasi translative gettoutumiseksesi gettoutumisiksesi abessive gettoutumisettasi gettoutumisittasi instructive — — comitative — gettoutumisinesi first-person plural possessor singular plural nominative gettoutumisemme gettoutumisemme accusative nom. gettoutumisemme gettoutumisemme gen. gettoutumisemme genitive gettoutumisemme gettoutumistemme gettoutumisiemme partitive gettoutumistamme gettoutumisiamme inessive gettoutumisessamme gettoutumisissamme elative gettoutumisestamme gettoutumisistamme illative gettoutumiseemme gettoutumisiimme adessive gettoutumisellamme gettoutumisillamme ablative gettoutumiseltamme gettoutumisiltamme allative gettoutumisellemme gettoutumisillemme essive gettoutumisenamme gettoutumisinamme translative gettoutumiseksemme gettoutumisiksemme abessive gettoutumisettamme gettoutumisittamme instructive — — comitative — gettoutumisinemme second-person plural possessor singular plural nominative gettoutumisenne gettoutumisenne accusative nom. gettoutumisenne gettoutumisenne gen. gettoutumisenne genitive gettoutumisenne gettoutumistenne gettoutumisienne partitive gettoutumistanne gettoutumisianne inessive gettoutumisessanne gettoutumisissanne elative gettoutumisestanne gettoutumisistanne illative gettoutumiseenne gettoutumisiinne adessive gettoutumisellanne gettoutumisillanne ablative gettoutumiseltanne gettoutumisiltanne allative gettoutumisellenne gettoutumisillenne essive gettoutumisenanne gettoutumisinanne translative gettoutumiseksenne gettoutumisiksenne abessive gettoutumisettanne gettoutumisittanne instructive — — comitative — gettoutumisinenne third-person possessor singular plural nominative gettoutumisensa gettoutumisensa accusative nom. gettoutumisensa gettoutumisensa gen. gettoutumisensa genitive gettoutumisensa gettoutumistensa gettoutumisiensa partitive gettoutumistaan gettoutumistansa gettoutumisiaan gettoutumisiansa inessive gettoutumisessaan gettoutumisessansa gettoutumisissaan gettoutumisissansa elative gettoutumisestaan gettoutumisestansa gettoutumisistaan gettoutumisistansa illative gettoutumiseensa gettoutumisiinsa adessive gettoutumisellaan gettoutumisellansa gettoutumisillaan gettoutumisillansa ablative gettoutumiseltaan gettoutumiseltansa gettoutumisiltaan gettoutumisiltansa allative gettoutumiselleen gettoutumisellensa gettoutumisilleen gettoutumisillensa essive gettoutumisenaan gettoutumisenansa gettoutumisinaan gettoutumisinansa translative gettoutumisekseen gettoutumiseksensa gettoutumisikseen gettoutumisiksensa abessive gettoutumisettaan gettoutumisettansa gettoutumisittaan gettoutumisittansa instructive — — comitative — gettoutumisineen gettoutumisinensa