feikata

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

< English fake

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈfei̯kɑtɑˣ/, [ˈfe̞i̯kɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -eikɑtɑ
  • Syllabification(key): fei‧ka‧ta

Verb

[edit]

feikata

  1. to fake, affect, feign, simulate (to make a false display of)

Conjugation

[edit]
Inflection of feikata (Kotus type 73*A/salata, kk-k gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. feikkaan en feikkaa 1st sing. olen feikannut en ole feikannut
2nd sing. feikkaat et feikkaa 2nd sing. olet feikannut et ole feikannut
3rd sing. feikkaa ei feikkaa 3rd sing. on feikannut ei ole feikannut
1st plur. feikkaamme emme feikkaa 1st plur. olemme feikanneet emme ole feikanneet
2nd plur. feikkaatte ette feikkaa 2nd plur. olette feikanneet ette ole feikanneet
3rd plur. feikkaavat eivät feikkaa 3rd plur. ovat feikanneet eivät ole feikanneet
passive feikataan ei feikata passive on feikattu ei ole feikattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. feikkasin en feikannut 1st sing. olin feikannut en ollut feikannut
2nd sing. feikkasit et feikannut 2nd sing. olit feikannut et ollut feikannut
3rd sing. feikkasi ei feikannut 3rd sing. oli feikannut ei ollut feikannut
1st plur. feikkasimme emme feikanneet 1st plur. olimme feikanneet emme olleet feikanneet
2nd plur. feikkasitte ette feikanneet 2nd plur. olitte feikanneet ette olleet feikanneet
3rd plur. feikkasivat eivät feikanneet 3rd plur. olivat feikanneet eivät olleet feikanneet
passive feikattiin ei feikattu passive oli feikattu ei ollut feikattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. feikkaisin en feikkaisi 1st sing. olisin feikannut en olisi feikannut
2nd sing. feikkaisit et feikkaisi 2nd sing. olisit feikannut et olisi feikannut
3rd sing. feikkaisi ei feikkaisi 3rd sing. olisi feikannut ei olisi feikannut
1st plur. feikkaisimme emme feikkaisi 1st plur. olisimme feikanneet emme olisi feikanneet
2nd plur. feikkaisitte ette feikkaisi 2nd plur. olisitte feikanneet ette olisi feikanneet
3rd plur. feikkaisivat eivät feikkaisi 3rd plur. olisivat feikanneet eivät olisi feikanneet
passive feikattaisiin ei feikattaisi passive olisi feikattu ei olisi feikattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. feikkaa älä feikkaa 2nd sing.
3rd sing. feikatkoon älköön feikatko 3rd sing. olkoon feikannut älköön olko feikannut
1st plur. feikatkaamme älkäämme feikatko 1st plur.
2nd plur. feikatkaa älkää feikatko 2nd plur.
3rd plur. feikatkoot älkööt feikatko 3rd plur. olkoot feikanneet älkööt olko feikanneet
passive feikattakoon älköön feikattako passive olkoon feikattu älköön olko feikattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. feikannen en feikanne 1st sing. lienen feikannut en liene feikannut
2nd sing. feikannet et feikanne 2nd sing. lienet feikannut et liene feikannut
3rd sing. feikannee ei feikanne 3rd sing. lienee feikannut ei liene feikannut
1st plur. feikannemme emme feikanne 1st plur. lienemme feikanneet emme liene feikanneet
2nd plur. feikannette ette feikanne 2nd plur. lienette feikanneet ette liene feikanneet
3rd plur. feikannevat eivät feikanne 3rd plur. lienevät feikanneet eivät liene feikanneet
passive feikattaneen ei feikattane passive lienee feikattu ei liene feikattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st feikata present feikkaava feikattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st feikatakseni feikataksemme
2nd feikataksesi feikataksenne
3rd feikatakseen
feikataksensa
past feikannut feikattu
2nd inessive2 feikatessa feikattaessa agent4 feikkaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st feikatessani feikatessamme
2nd feikatessasi feikatessanne
3rd feikatessaan
feikatessansa
negative feikkaamaton
instructive feikaten
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive feikkaamassa
elative feikkaamasta
illative feikkaamaan
adessive feikkaamalla
abessive feikkaamatta
instructive feikkaaman feikattaman
4th3 verbal noun feikkaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st feikkaamaisillani feikkaamaisillamme
2nd feikkaamaisillasi feikkaamaisillanne
3rd feikkaamaisillaan
feikkaamaisillansa

Further reading

[edit]