fatata

See also: fātata

Finnish

Alternative forms

• vatata (dialectal, Perho)
• hatata (dialectal, Kauhava, Länsi-Pohja)

Etymology

From Swedish fatta (“to grab”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈfɑtɑtɑˣ/, [ˈfɑ̝t̪ɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ɑtɑtɑ
• Hyphenation^(key): fa‧ta‧ta

Verb

fatata (dialectal)

1. (Central Ostrobothnia, Satakunta) to catch, grab
2. (Central Ostrobothnia, Satakunta) to get involved in someone else's business

Conjugation

Inflection of fatata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		fataan	en fataa	1st sing.	olen fatannut	en ole fatannut
2nd sing.		fataat	et fataa	2nd sing.	olet fatannut	et ole fatannut
3rd sing.		fataa	ei fataa	3rd sing.	on fatannut	ei ole fatannut
1st plur.		fataamme	emme fataa	1st plur.	olemme fatanneet	emme ole fatanneet
2nd plur.		fataatte	ette fataa	2nd plur.	olette fatanneet	ette ole fatanneet
3rd plur.		fataavat	eivät fataa	3rd plur.	ovat fatanneet	eivät ole fatanneet
passive		fatataan	ei fatata	passive	on fatattu	ei ole fatattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		fatasin	en fatannut	1st sing.	olin fatannut	en ollut fatannut
2nd sing.		fatasit	et fatannut	2nd sing.	olit fatannut	et ollut fatannut
3rd sing.		fatasi	ei fatannut	3rd sing.	oli fatannut	ei ollut fatannut
1st plur.		fatasimme	emme fatanneet	1st plur.	olimme fatanneet	emme olleet fatanneet
2nd plur.		fatasitte	ette fatanneet	2nd plur.	olitte fatanneet	ette olleet fatanneet
3rd plur.		fatasivat	eivät fatanneet	3rd plur.	olivat fatanneet	eivät olleet fatanneet
passive		fatattiin	ei fatattu	passive	oli fatattu	ei ollut fatattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		fataisin	en fataisi	1st sing.	olisin fatannut	en olisi fatannut
2nd sing.		fataisit	et fataisi	2nd sing.	olisit fatannut	et olisi fatannut
3rd sing.		fataisi	ei fataisi	3rd sing.	olisi fatannut	ei olisi fatannut
1st plur.		fataisimme	emme fataisi	1st plur.	olisimme fatanneet	emme olisi fatanneet
2nd plur.		fataisitte	ette fataisi	2nd plur.	olisitte fatanneet	ette olisi fatanneet
3rd plur.		fataisivat	eivät fataisi	3rd plur.	olisivat fatanneet	eivät olisi fatanneet
passive		fatattaisiin	ei fatattaisi	passive	olisi fatattu	ei olisi fatattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		fataa	älä fataa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		fatatkoon	älköön fatatko	3rd sing.	olkoon fatannut	älköön olko fatannut
1st plur.		fatatkaamme	älkäämme fatatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		fatatkaa	älkää fatatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		fatatkoot	älkööt fatatko	3rd plur.	olkoot fatanneet	älkööt olko fatanneet
passive		fatattakoon	älköön fatattako	passive	olkoon fatattu	älköön olko fatattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		fatannen	en fatanne	1st sing.	lienen fatannut	en liene fatannut
2nd sing.		fatannet	et fatanne	2nd sing.	lienet fatannut	et liene fatannut
3rd sing.		fatannee	ei fatanne	3rd sing.	lienee fatannut	ei liene fatannut
1st plur.		fatannemme	emme fatanne	1st plur.	lienemme fatanneet	emme liene fatanneet
2nd plur.		fatannette	ette fatanne	2nd plur.	lienette fatanneet	ette liene fatanneet
3rd plur.		fatannevat	eivät fatanne	3rd plur.	lienevät fatanneet	eivät liene fatanneet
passive		fatattaneen	ei fatattane	passive	lienee fatattu	ei liene fatattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		fatata		present	fataava	fatattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st fatatakseni fatataksemme 2nd fatataksesi fatataksenne 3rd fatatakseen fatataksensa		past	fatannut	fatattu
2nd	inessive2	fatatessa	fatattaessa	agent4	fataama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st fatatessani fatatessamme 2nd fatatessasi fatatessanne 3rd fatatessaan fatatessansa		negative	fataamaton
	instructive	fataten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	fataamassa	—
	elative	fataamasta	—
	illative	fataamaan	—
	adessive	fataamalla	—
	abessive	fataamatta	—
	instructive	fataaman	fatattaman
4th3	verbal noun	fataaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st fataamaisillani fataamaisillamme 2nd fataamaisillasi fataamaisillanne 3rd fataamaisillaan fataamaisillansa

References

• Itkonen, Erkki, Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000), Suomen sanojen alkuperä [The origin of Finnish words]‎^[1] (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources; this source is labeled "SSA 1992–2000"), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN

Italian

Adjective

fatata

1. feminine singular of fatato