evankeliointi

Finnish

Etymology

evankelioida +‎ -nti

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈeʋɑŋkelioi̯nti/, [ˈe̞ʋɑ̝ŋk̟e̞liˌo̞i̯n̪t̪i]
• Rhymes: -ointi
• Hyphenation^(key): evan‧ke‧li‧oin‧ti

Noun

evankeliointi

1. evangelization

Declension

Inflection of evankeliointi (Kotus type 5*J/risti, nt-nn gradation)
nominative		evankeliointi	evankelioinnit
genitive		evankelioinnin	evankeliointien
partitive		evankeliointia	evankeliointeja
illative		evankeliointiin	evankeliointeihin
		singular	plural
nominative		evankeliointi	evankelioinnit
accusative	nom.	evankeliointi	evankelioinnit
	gen.	evankelioinnin
genitive		evankelioinnin	evankeliointien
partitive		evankeliointia	evankeliointeja
inessive		evankelioinnissa	evankelioinneissa
elative		evankelioinnista	evankelioinneista
illative		evankeliointiin	evankeliointeihin
adessive		evankelioinnilla	evankelioinneilla
ablative		evankelioinnilta	evankelioinneilta
allative		evankelioinnille	evankelioinneille
essive		evankeliointina	evankeliointeina
translative		evankelioinniksi	evankelioinneiksi
abessive		evankelioinnitta	evankelioinneitta
instructive		—	evankelioinnein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of evankeliointi (Kotus type 5*J/risti, nt-nn gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative evankeliointini evankeliointini accusative nom. evankeliointini evankeliointini gen. evankeliointini genitive evankeliointini evankeliointieni partitive evankeliointiani evankeliointejani inessive evankelioinnissani evankelioinneissani elative evankelioinnistani evankelioinneistani illative evankeliointiini evankeliointeihini adessive evankelioinnillani evankelioinneillani ablative evankelioinniltani evankelioinneiltani allative evankelioinnilleni evankelioinneilleni essive evankeliointinani evankeliointeinani translative evankelioinnikseni evankelioinneikseni abessive evankelioinnittani evankelioinneittani instructive — — comitative — evankeliointeineni second-person singular possessor singular plural nominative evankeliointisi evankeliointisi accusative nom. evankeliointisi evankeliointisi gen. evankeliointisi genitive evankeliointisi evankeliointiesi partitive evankeliointiasi evankeliointejasi inessive evankelioinnissasi evankelioinneissasi elative evankelioinnistasi evankelioinneistasi illative evankeliointiisi evankeliointeihisi adessive evankelioinnillasi evankelioinneillasi ablative evankelioinniltasi evankelioinneiltasi allative evankelioinnillesi evankelioinneillesi essive evankeliointinasi evankeliointeinasi translative evankelioinniksesi evankelioinneiksesi abessive evankelioinnittasi evankelioinneittasi instructive — — comitative — evankeliointeinesi first-person plural possessor singular plural nominative evankeliointimme evankeliointimme accusative nom. evankeliointimme evankeliointimme gen. evankeliointimme genitive evankeliointimme evankeliointiemme partitive evankeliointiamme evankeliointejamme inessive evankelioinnissamme evankelioinneissamme elative evankelioinnistamme evankelioinneistamme illative evankeliointiimme evankeliointeihimme adessive evankelioinnillamme evankelioinneillamme ablative evankelioinniltamme evankelioinneiltamme allative evankelioinnillemme evankelioinneillemme essive evankeliointinamme evankeliointeinamme translative evankelioinniksemme evankelioinneiksemme abessive evankelioinnittamme evankelioinneittamme instructive — — comitative — evankeliointeinemme second-person plural possessor singular plural nominative evankeliointinne evankeliointinne accusative nom. evankeliointinne evankeliointinne gen. evankeliointinne genitive evankeliointinne evankeliointienne partitive evankeliointianne evankeliointejanne inessive evankelioinnissanne evankelioinneissanne elative evankelioinnistanne evankelioinneistanne illative evankeliointiinne evankeliointeihinne adessive evankelioinnillanne evankelioinneillanne ablative evankelioinniltanne evankelioinneiltanne allative evankelioinnillenne evankelioinneillenne essive evankeliointinanne evankeliointeinanne translative evankelioinniksenne evankelioinneiksenne abessive evankelioinnittanne evankelioinneittanne instructive — — comitative — evankeliointeinenne third-person possessor singular plural nominative evankeliointinsa evankeliointinsa accusative nom. evankeliointinsa evankeliointinsa gen. evankeliointinsa genitive evankeliointinsa evankeliointiensa partitive evankeliointiaan evankeliointiansa evankeliointejaan evankeliointejansa inessive evankelioinnissaan evankelioinnissansa evankelioinneissaan evankelioinneissansa elative evankelioinnistaan evankelioinnistansa evankelioinneistaan evankelioinneistansa illative evankeliointiinsa evankeliointeihinsa adessive evankelioinnillaan evankelioinnillansa evankelioinneillaan evankelioinneillansa ablative evankelioinniltaan evankelioinniltansa evankelioinneiltaan evankelioinneiltansa allative evankelioinnilleen evankelioinnillensa evankelioinneilleen evankelioinneillensa essive evankeliointinaan evankeliointinansa evankeliointeinaan evankeliointeinansa translative evankelioinnikseen evankelioinniksensa evankelioinneikseen evankelioinneiksensa abessive evankelioinnittaan evankelioinnittansa evankelioinneittaan evankelioinneittansa instructive — — comitative — evankeliointeineen evankeliointeinensa

Further reading

• “evankeliointi”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02