Jump to content

etinen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

esi- +‎ -inen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈetinen/, [ˈe̞t̪ine̞n]
  • Rhymes: -etinen
  • Hyphenation(key): eti‧nen

Adjective

[edit]

etinen (comparative etisempi, superlative etisin)

  1. forward, front, frontal (towards the front or at the front)

Declension

[edit]
Inflection of etinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative etinen etiset
genitive etisen etisten
etisien
partitive etistä etisiä
illative etiseen etisiin
singular plural
nominative etinen etiset
accusative nom. etinen etiset
gen. etisen
genitive etisen etisten
etisien
partitive etistä etisiä
inessive etisessä etisissä
elative etisestä etisistä
illative etiseen etisiin
adessive etisellä etisillä
ablative etiseltä etisiltä
allative etiselle etisille
essive etisenä etisinä
translative etiseksi etisiksi
abessive etisettä etisittä
instructive etisin
comitative etisine
Possessive forms of etinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative etiseni etiseni
accusative nom. etiseni etiseni
gen. etiseni
genitive etiseni etisteni
etisieni
partitive etistäni etisiäni
inessive etisessäni etisissäni
elative etisestäni etisistäni
illative etiseeni etisiini
adessive etiselläni etisilläni
ablative etiseltäni etisiltäni
allative etiselleni etisilleni
essive etisenäni etisinäni
translative etisekseni etisikseni
abessive etisettäni etisittäni
instructive
comitative etisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative etisesi etisesi
accusative nom. etisesi etisesi
gen. etisesi
genitive etisesi etistesi
etisiesi
partitive etistäsi etisiäsi
inessive etisessäsi etisissäsi
elative etisestäsi etisistäsi
illative etiseesi etisiisi
adessive etiselläsi etisilläsi
ablative etiseltäsi etisiltäsi
allative etisellesi etisillesi
essive etisenäsi etisinäsi
translative etiseksesi etisiksesi
abessive etisettäsi etisittäsi
instructive
comitative etisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative etisemme etisemme
accusative nom. etisemme etisemme
gen. etisemme
genitive etisemme etistemme
etisiemme
partitive etistämme etisiämme
inessive etisessämme etisissämme
elative etisestämme etisistämme
illative etiseemme etisiimme
adessive etisellämme etisillämme
ablative etiseltämme etisiltämme
allative etisellemme etisillemme
essive etisenämme etisinämme
translative etiseksemme etisiksemme
abessive etisettämme etisittämme
instructive
comitative etisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative etisenne etisenne
accusative nom. etisenne etisenne
gen. etisenne
genitive etisenne etistenne
etisienne
partitive etistänne etisiänne
inessive etisessänne etisissänne
elative etisestänne etisistänne
illative etiseenne etisiinne
adessive etisellänne etisillänne
ablative etiseltänne etisiltänne
allative etisellenne etisillenne
essive etisenänne etisinänne
translative etiseksenne etisiksenne
abessive etisettänne etisittänne
instructive
comitative etisinenne

Synonyms

[edit]

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]