estin

See also: Estin

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈestin/, [ˈe̞s̠tin]
• Rhymes: -estin
• Hyphenation^(key): es‧tin

Etymology 1

estää +‎ -in

Noun

estin

1. preventer (device which prevents something from happening)

   ylitäytön estin ― overfill preventer

Declension

Inflection of estin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative		estin	estimet
genitive		estimen	estimien estinten
partitive		estintä	estimiä
illative		estimeen	estimiin
		singular	plural
nominative		estin	estimet
accusative	nom.	estin	estimet
	gen.	estimen
genitive		estimen	estimien estinten
partitive		estintä	estimiä
inessive		estimessä	estimissä
elative		estimestä	estimistä
illative		estimeen	estimiin
adessive		estimellä	estimillä
ablative		estimeltä	estimiltä
allative		estimelle	estimille
essive		estimenä	estiminä
translative		estimeksi	estimiksi
abessive		estimettä	estimittä
instructive		—	estimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of estin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative estimeni estimeni accusative nom. estimeni estimeni gen. estimeni genitive estimeni estimieni estinteni partitive estintäni estimiäni inessive estimessäni estimissäni elative estimestäni estimistäni illative estimeeni estimiini adessive estimelläni estimilläni ablative estimeltäni estimiltäni allative estimelleni estimilleni essive estimenäni estiminäni translative estimekseni estimikseni abessive estimettäni estimittäni instructive — — comitative — estimineni second-person singular possessor singular plural nominative estimesi estimesi accusative nom. estimesi estimesi gen. estimesi genitive estimesi estimiesi estintesi partitive estintäsi estimiäsi inessive estimessäsi estimissäsi elative estimestäsi estimistäsi illative estimeesi estimiisi adessive estimelläsi estimilläsi ablative estimeltäsi estimiltäsi allative estimellesi estimillesi essive estimenäsi estiminäsi translative estimeksesi estimiksesi abessive estimettäsi estimittäsi instructive — — comitative — estiminesi first-person plural possessor singular plural nominative estimemme estimemme accusative nom. estimemme estimemme gen. estimemme genitive estimemme estimiemme estintemme partitive estintämme estimiämme inessive estimessämme estimissämme elative estimestämme estimistämme illative estimeemme estimiimme adessive estimellämme estimillämme ablative estimeltämme estimiltämme allative estimellemme estimillemme essive estimenämme estiminämme translative estimeksemme estimiksemme abessive estimettämme estimittämme instructive — — comitative — estiminemme second-person plural possessor singular plural nominative estimenne estimenne accusative nom. estimenne estimenne gen. estimenne genitive estimenne estimienne estintenne partitive estintänne estimiänne inessive estimessänne estimissänne elative estimestänne estimistänne illative estimeenne estimiinne adessive estimellänne estimillänne ablative estimeltänne estimiltänne allative estimellenne estimillenne essive estimenänne estiminänne translative estimeksenne estimiksenne abessive estimettänne estimittänne instructive — — comitative — estiminenne third-person possessor singular plural nominative estimensä estimensä accusative nom. estimensä estimensä gen. estimensä genitive estimensä estimiensä estintensä partitive estintään estintänsä estimiään estimiänsä inessive estimessään estimessänsä estimissään estimissänsä elative estimestään estimestänsä estimistään estimistänsä illative estimeensä estimiinsä adessive estimellään estimellänsä estimillään estimillänsä ablative estimeltään estimeltänsä estimiltään estimiltänsä allative estimelleen estimellensä estimilleen estimillensä essive estimenään estimenänsä estiminään estiminänsä translative estimekseen estimeksensä estimikseen estimiksensä abessive estimettään estimettänsä estimittään estimittänsä instructive — — comitative — estimineen estiminensä

Derived terms

compounds

• ajonestin

 

Further reading

• “estin”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Verb

estin

1. first-person singular past indicative of estää

Anagrams

• etsin, itsen, setin, sinet, siten

Hungarian

Etymology

esti +‎ -n

Pronunciation

• IPA^(key): [ˈɛʃtin]
• Hyphenation: es‧tin

Adjective

estin

1. superessive singular of esti