esineellinen

Finnish

Etymology

esine +‎ -llinen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈesineːlːinen/, [ˈe̞s̠iˌne̞ːlːine̞n]
• Rhymes: -eːlːinen
• Hyphenation^(key): esi‧neel‧li‧nen

Adjective

esineellinen (comparative esineellisempi, superlative esineellisin)

1. concrete, corporeal, material, pertaining to objects

Declension

Inflection of esineellinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		esineellinen	esineelliset
genitive		esineellisen	esineellisten esineellisien
partitive		esineellista	esineellisia
illative		esineelliseen	esineellisiin
		singular	plural
nominative		esineellinen	esineelliset
accusative	nom.	esineellinen	esineelliset
	gen.	esineellisen
genitive		esineellisen	esineellisten esineellisien
partitive		esineellista	esineellisia
inessive		esineellisessa	esineellisissa
elative		esineellisesta	esineellisista
illative		esineelliseen	esineellisiin
adessive		esineellisella	esineellisilla
ablative		esineelliselta	esineellisilta
allative		esineelliselle	esineellisille
essive		esineellisena	esineellisina
translative		esineelliseksi	esineellisiksi
abessive		esineellisetta	esineellisitta
instructive		—	esineellisin
comitative		—	esineellisine

Possessive forms of esineellinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative esineelliseni esineelliseni accusative nom. esineelliseni esineelliseni gen. esineelliseni genitive esineelliseni esineellisteni esineellisieni partitive esineellistani esineellisiani inessive esineellisessani esineellisissani elative esineellisestani esineellisistani illative esineelliseeni esineellisiini adessive esineellisellani esineellisillani ablative esineelliseltani esineellisiltani allative esineelliselleni esineellisilleni essive esineellisenani esineellisinani translative esineellisekseni esineellisikseni abessive esineellisettani esineellisittani instructive — — comitative — esineellisineni second-person singular possessor singular plural nominative esineellisesi esineellisesi accusative nom. esineellisesi esineellisesi gen. esineellisesi genitive esineellisesi esineellistesi esineellisiesi partitive esineellistasi esineellisiasi inessive esineellisessasi esineellisissasi elative esineellisestasi esineellisistasi illative esineelliseesi esineellisiisi adessive esineellisellasi esineellisillasi ablative esineelliseltasi esineellisiltasi allative esineellisellesi esineellisillesi essive esineellisenasi esineellisinasi translative esineelliseksesi esineellisiksesi abessive esineellisettasi esineellisittasi instructive — — comitative — esineellisinesi first-person plural possessor singular plural nominative esineellisemme esineellisemme accusative nom. esineellisemme esineellisemme gen. esineellisemme genitive esineellisemme esineellistemme esineellisiemme partitive esineellistamme esineellisiamme inessive esineellisessamme esineellisissamme elative esineellisestamme esineellisistamme illative esineelliseemme esineellisiimme adessive esineellisellamme esineellisillamme ablative esineelliseltamme esineellisiltamme allative esineellisellemme esineellisillemme essive esineellisenamme esineellisinamme translative esineelliseksemme esineellisiksemme abessive esineellisettamme esineellisittamme instructive — — comitative — esineellisinemme second-person plural possessor singular plural nominative esineellisenne esineellisenne accusative nom. esineellisenne esineellisenne gen. esineellisenne genitive esineellisenne esineellistenne esineellisienne partitive esineellistanne esineellisianne inessive esineellisessanne esineellisissanne elative esineellisestanne esineellisistanne illative esineelliseenne esineellisiinne adessive esineellisellanne esineellisillanne ablative esineelliseltanne esineellisiltanne allative esineellisellenne esineellisillenne essive esineellisenanne esineellisinanne translative esineelliseksenne esineellisiksenne abessive esineellisettanne esineellisittanne instructive — — comitative — esineellisinenne third-person possessor singular plural nominative esineellisensa esineellisensa accusative nom. esineellisensa esineellisensa gen. esineellisensa genitive esineellisensa esineellistensa esineellisiensa partitive esineellistaan esineellistansa esineellisiaan esineellisiansa inessive esineellisessaan esineellisessansa esineellisissaan esineellisissansa elative esineellisestaan esineellisestansa esineellisistaan esineellisistansa illative esineelliseensa esineellisiinsa adessive esineellisellaan esineellisellansa esineellisillaan esineellisillansa ablative esineelliseltaan esineelliseltansa esineellisiltaan esineellisiltansa allative esineelliselleen esineellisellensa esineellisilleen esineellisillensa essive esineellisenaan esineellisenansa esineellisinaan esineellisinansa translative esineellisekseen esineelliseksensa esineellisikseen esineellisiksensa abessive esineellisettaan esineellisettansa esineellisittaan esineellisittansa instructive — — comitative — esineellisineen esineellisinensa

Derived terms

• esineellistää
• esineellisyys

 

Further reading

• “esineellinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02