eroitella

Ingrian

Etymology

From eroittaa (“to pick out”) +‎ -ella.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈeroi̯telːɑ/, [ˈe̞ro̞i̯te̞ɫː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈeroi̯telːɑ/, [ˈe̞rˑo̞i̯ˌd̥e̞ɫːɑ]
• Rhymes: -eroi̯telː, -elːɑ
• Hyphenation: e‧roi‧tel‧la

Verb

eroitella

1. (transitive) to pick out; distinguish

Conjugation

Conjugation of eroitella (type 12/kuulla, tt-t gradation, gemination)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	eroittelen	en eroittele	1st singular	oon eroitelt, oon eroitellut	en oo eroitelt, en oo eroitellut
2nd singular	eroittelet	et eroittele	2nd singular	oot eroitelt, oot eroitellut	et oo eroitelt, et oo eroitellut
3rd singular	eroittelloo	ei eroittele	3rd singular	ono eroitelt, ono eroitellut	ei oo eroitelt, ei oo eroitellut
1st plural	eroittelemma	emmä eroittele	1st plural	oomma eroitelleet	emmä oo eroitelleet
2nd plural	eroitteletta	että eroittele	2nd plural	ootta eroitelleet	että oo eroitelleet
3rd plural	eroittelloot1), eroittelevat2), eroitellaa	evät eroittele, ei eroitella	3rd plural	ovat eroitelleet	evät oo eroitelleet, ei oo eroiteltu
impersonal	eroitellaa	ei eroitella	impersonal	ono eroiteltu	ei oo eroiteltu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	eroittelin	en eroitelt, en eroitellut	1st singular	olin eroitelt, olin eroitellut	en olt eroitelt, en olt eroitellut
2nd singular	eroittelit	et eroitelt, et eroitellut	2nd singular	olit eroitelt, olit eroitellut	et olt eroitelt, et olt eroitellut
3rd singular	eroitteli	ei eroitelt, ei eroitellut	3rd singular	oli eroitelt, oli eroitellut	ei olt eroitelt, ei olt eroitellut
1st plural	eroittelimma	emmä eroitelleet	1st plural	olimma eroitelleet	emmä olleet eroitelleet
2nd plural	eroittelitta	että eroitelleet	2nd plural	olitta eroitelleet	että olleet eroitelleet
3rd plural	eroittelliit1), eroittelivat2), eroiteltii	evät eroitelleet, ei eroiteltu	3rd plural	olivat eroitelleet	evät olleet eroitelleet, ei olt eroiteltu
impersonal	eroiteltii	ei eroiteltu	impersonal	oli eroiteltu	ei olt eroiteltu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	eroittelisin	en eroittelis	1st singular	olisin eroitelt, olisin eroitellut	en olis eroitelt, en olis eroitellut
2nd singular	eroittelisit, eroittelliist1)	et eroittelis	2nd singular	olisit eroitelt, olisit eroitellut	et olis eroitelt, et olis eroitellut
3rd singular	eroittelis	ei eroittelis	3rd singular	olis eroitelt, olis eroitellut	ei olis eroitelt, ei olis eroitellut
1st plural	eroittelisimma	emmä eroittelis	1st plural	olisimma eroitelleet	emmä olis eroitelleet
2nd plural	eroittelisitta	että eroittelis	2nd plural	olisitta eroitelleet	että olis eroitelleet
3rd plural	eroittelisiit1), eroittelisivat2), eroiteltais	evät eroittelis, ei eroiteltais	3rd plural	olisivat eroitelleet	evät olis eroitelleet, ei olis eroiteltu
impersonal	eroiteltais	ei eroiteltais	impersonal	olis eroiteltu	ei olis eroiteltu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	eroittele	elä eroittele	2nd singular	oo eroitelt, oo eroitellut	elä oo eroitelt, elä oo eroitellut
3rd singular	eroitelkoo	elköö eroitelko	3rd singular	olkoo eroitelt, olkoo eroitellut	elköö olko eroitelt, elköö olko eroitellut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	eroitelkaa	elkää eroitelko	2nd plural	olkaa eroitelleet	elkää olko eroitelleet
3rd plural	eroitelkoot	elkööt eroitelko, elköö eroiteltako	3rd plural	olkoot eroitelleet	elkööt olko eroitelleet, elköö olko eroiteltu
impersonal	eroiteltakoo	elköö eroiteltako	impersonal	olkoo eroiteltu	elköö olko eroiteltu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	eroitellen	en eroitelle
2nd singular	eroitellet	et eroitelle
3rd singular	eroitelloo	ei eroitelle
1st plural	eroitellemma	emmä eroitelle
2nd plural	eroitelletta	että eroitelle
3rd plural	eroitelloot	evät eroitelle, ei eroiteltane
impersonal	eroiteltanoo	ei eroiteltane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		eroitella	present	eroitteleva	eroiteltava
2nd	inessive	eroitellees	past	eroitelt, eroitellut	eroiteltu
	instructive	eroitellen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (eroitelkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	eroittelomaa
	inessive	eroittelomaas
	elative	eroittelomast
	abessive	eroittelomata
4th	nominative	eroittelomiin
	partitive	eroittelomista, eroittelomist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 36