eriyttäminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

eriyttää +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈeriytːæminen/, [ˈe̞riˌyt̪ːæˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): e‧ri‧yt‧tä‧mi‧nen

Noun

[edit]

eriyttäminen

  1. verbal noun of eriyttää
    1. separating, differentiating

Declension

[edit]
Inflection of eriyttäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative eriyttäminen eriyttämiset
genitive eriyttämisen eriyttämisten
eriyttämisien
partitive eriyttämistä eriyttämisiä
illative eriyttämiseen eriyttämisiin
singular plural
nominative eriyttäminen eriyttämiset
accusative nom. eriyttäminen eriyttämiset
gen. eriyttämisen
genitive eriyttämisen eriyttämisten
eriyttämisien
partitive eriyttämistä eriyttämisiä
inessive eriyttämisessä eriyttämisissä
elative eriyttämisestä eriyttämisistä
illative eriyttämiseen eriyttämisiin
adessive eriyttämisellä eriyttämisillä
ablative eriyttämiseltä eriyttämisiltä
allative eriyttämiselle eriyttämisille
essive eriyttämisenä eriyttämisinä
translative eriyttämiseksi eriyttämisiksi
abessive eriyttämisettä eriyttämisittä
instructive eriyttämisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of eriyttäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)