Jump to content

erittelijä

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

eritellä +‎ -jä

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈeritːelijæ/, [ˈe̞rit̪̚ˌt̪e̞lijæ]
  • Rhymes: -elijæ
  • Hyphenation(key): erit‧te‧li‧jä

Noun

[edit]

erittelijä

  1. one who analyzes, categorizes, classifies, specifies

Declension

[edit]
Inflection of erittelijä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative erittelijä erittelijät
genitive erittelijän erittelijöiden
erittelijöitten
partitive erittelijää erittelijöitä
illative erittelijään erittelijöihin
singular plural
nominative erittelijä erittelijät
accusative nom. erittelijä erittelijät
gen. erittelijän
genitive erittelijän erittelijöiden
erittelijöitten
erittelijäin rare
partitive erittelijää erittelijöitä
inessive erittelijässä erittelijöissä
elative erittelijästä erittelijöistä
illative erittelijään erittelijöihin
adessive erittelijällä erittelijöillä
ablative erittelijältä erittelijöiltä
allative erittelijälle erittelijöille
essive erittelijänä erittelijöinä
translative erittelijäksi erittelijöiksi
abessive erittelijättä erittelijöittä
instructive erittelijöin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of erittelijä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)

Further reading

[edit]