Jump to content

eristeisyys

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

eristeinen +‎ -yys

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈeristei̯syːs/, [ˈe̞ris̠ˌte̞i̯s̠yːs̠]
  • Rhymes: -eisyːs
  • Hyphenation(key): eris‧tei‧syys

Noun

[edit]

eristeisyys

  1. isolation, isolatedness, secludedness

Declension

[edit]
Inflection of eristeisyys (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative eristeisyys eristeisyydet
genitive eristeisyyden eristeisyyksien
partitive eristeisyyttä eristeisyyksiä
illative eristeisyyteen eristeisyyksiin
singular plural
nominative eristeisyys eristeisyydet
accusative nom. eristeisyys eristeisyydet
gen. eristeisyyden
genitive eristeisyyden eristeisyyksien
partitive eristeisyyttä eristeisyyksiä
inessive eristeisyydessä eristeisyyksissä
elative eristeisyydestä eristeisyyksistä
illative eristeisyyteen eristeisyyksiin
adessive eristeisyydellä eristeisyyksillä
ablative eristeisyydeltä eristeisyyksiltä
allative eristeisyydelle eristeisyyksille
essive eristeisyytenä eristeisyyksinä
translative eristeisyydeksi eristeisyyksiksi
abessive eristeisyydettä eristeisyyksittä
instructive eristeisyyksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of eristeisyys (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

Further reading

[edit]