emansipoitua

Finnish

Etymology 1

From emansipoida +‎ -tua.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈemɑnsipoi̯tuɑˣ/, [ˈe̞mɑ̝nˌs̠ipo̞i̯ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oituɑ
• Hyphenation^(key): eman‧si‧poi‧tua

Verb

emansipoitua

1. (intransitive) To be emancipated.

Conjugation

Inflection of emansipoitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		emansipoidun	en emansipoidu	1st sing.	olen emansipoitunut	en ole emansipoitunut
2nd sing.		emansipoidut	et emansipoidu	2nd sing.	olet emansipoitunut	et ole emansipoitunut
3rd sing.		emansipoituu	ei emansipoidu	3rd sing.	on emansipoitunut	ei ole emansipoitunut
1st plur.		emansipoidumme	emme emansipoidu	1st plur.	olemme emansipoituneet	emme ole emansipoituneet
2nd plur.		emansipoidutte	ette emansipoidu	2nd plur.	olette emansipoituneet	ette ole emansipoituneet
3rd plur.		emansipoituvat	eivät emansipoidu	3rd plur.	ovat emansipoituneet	eivät ole emansipoituneet
passive		emansipoidutaan	ei emansipoiduta	passive	on emansipoiduttu	ei ole emansipoiduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		emansipoiduin	en emansipoitunut	1st sing.	olin emansipoitunut	en ollut emansipoitunut
2nd sing.		emansipoiduit	et emansipoitunut	2nd sing.	olit emansipoitunut	et ollut emansipoitunut
3rd sing.		emansipoitui	ei emansipoitunut	3rd sing.	oli emansipoitunut	ei ollut emansipoitunut
1st plur.		emansipoiduimme	emme emansipoituneet	1st plur.	olimme emansipoituneet	emme olleet emansipoituneet
2nd plur.		emansipoiduitte	ette emansipoituneet	2nd plur.	olitte emansipoituneet	ette olleet emansipoituneet
3rd plur.		emansipoituivat	eivät emansipoituneet	3rd plur.	olivat emansipoituneet	eivät olleet emansipoituneet
passive		emansipoiduttiin	ei emansipoiduttu	passive	oli emansipoiduttu	ei ollut emansipoiduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		emansipoituisin	en emansipoituisi	1st sing.	olisin emansipoitunut	en olisi emansipoitunut
2nd sing.		emansipoituisit	et emansipoituisi	2nd sing.	olisit emansipoitunut	et olisi emansipoitunut
3rd sing.		emansipoituisi	ei emansipoituisi	3rd sing.	olisi emansipoitunut	ei olisi emansipoitunut
1st plur.		emansipoituisimme	emme emansipoituisi	1st plur.	olisimme emansipoituneet	emme olisi emansipoituneet
2nd plur.		emansipoituisitte	ette emansipoituisi	2nd plur.	olisitte emansipoituneet	ette olisi emansipoituneet
3rd plur.		emansipoituisivat	eivät emansipoituisi	3rd plur.	olisivat emansipoituneet	eivät olisi emansipoituneet
passive		emansipoiduttaisiin	ei emansipoiduttaisi	passive	olisi emansipoiduttu	ei olisi emansipoiduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		emansipoidu	älä emansipoidu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		emansipoitukoon	älköön emansipoituko	3rd sing.	olkoon emansipoitunut	älköön olko emansipoitunut
1st plur.		emansipoitukaamme	älkäämme emansipoituko	1st plur.	—	—
2nd plur.		emansipoitukaa	älkää emansipoituko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		emansipoitukoot	älkööt emansipoituko	3rd plur.	olkoot emansipoituneet	älkööt olko emansipoituneet
passive		emansipoiduttakoon	älköön emansipoiduttako	passive	olkoon emansipoiduttu	älköön olko emansipoiduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		emansipoitunen	en emansipoitune	1st sing.	lienen emansipoitunut	en liene emansipoitunut
2nd sing.		emansipoitunet	et emansipoitune	2nd sing.	lienet emansipoitunut	et liene emansipoitunut
3rd sing.		emansipoitunee	ei emansipoitune	3rd sing.	lienee emansipoitunut	ei liene emansipoitunut
1st plur.		emansipoitunemme	emme emansipoitune	1st plur.	lienemme emansipoituneet	emme liene emansipoituneet
2nd plur.		emansipoitunette	ette emansipoitune	2nd plur.	lienette emansipoituneet	ette liene emansipoituneet
3rd plur.		emansipoitunevat	eivät emansipoitune	3rd plur.	lienevät emansipoituneet	eivät liene emansipoituneet
passive		emansipoiduttaneen	ei emansipoiduttane	passive	lienee emansipoiduttu	ei liene emansipoiduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		emansipoitua		present	emansipoituva	emansipoiduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st emansipoituakseni emansipoituaksemme 2nd emansipoituaksesi emansipoituaksenne 3rd emansipoituakseen emansipoituaksensa		past	emansipoitunut	emansipoiduttu
2nd	inessive2	emansipoituessa	emansipoiduttaessa	agent4	emansipoituma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st emansipoituessani emansipoituessamme 2nd emansipoituessasi emansipoituessanne 3rd emansipoituessaan emansipoituessansa		negative	emansipoitumaton
	instructive	emansipoituen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	emansipoitumassa	—
	elative	emansipoitumasta	—
	illative	emansipoitumaan	—
	adessive	emansipoitumalla	—
	abessive	emansipoitumatta	—
	instructive	emansipoituman	emansipoiduttaman
4th3	verbal noun	emansipoituminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st emansipoitumaisillani emansipoitumaisillamme 2nd emansipoitumaisillasi emansipoitumaisillanne 3rd emansipoitumaisillaan emansipoitumaisillansa

Further reading

• “emansipoitua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈemɑnsipoi̯tuɑ/, [ˈe̞mɑ̝nˌs̠ipo̞i̯ˌt̪uɑ̝]
• Rhymes: -oituɑ
• Hyphenation^(key): eman‧si‧poi‧tua

Verb

emansipoitua

1. partitive singular of emansipoitu