elimellinen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

elin +‎ -llinen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈelimelːinen/, [ˈe̞liˌme̞lːine̞n]
  • Rhymes: -elːinen
  • Hyphenation(key): eli‧mel‧li‧nen

Adjective

[edit]

elimellinen (comparative elimellisempi, superlative elimellisin)

  1. (biology) organic (pertaining to, derived from, like, of the nature of, an organ of the body)

Declension

[edit]
Inflection of elimellinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative elimellinen elimelliset
genitive elimellisen elimellisten
elimellisien
partitive elimellistä elimellisiä
illative elimelliseen elimellisiin
singular plural
nominative elimellinen elimelliset
accusative nom. elimellinen elimelliset
gen. elimellisen
genitive elimellisen elimellisten
elimellisien
partitive elimellistä elimellisiä
inessive elimellisessä elimellisissä
elative elimellisestä elimellisistä
illative elimelliseen elimellisiin
adessive elimellisellä elimellisillä
ablative elimelliseltä elimellisiltä
allative elimelliselle elimellisille
essive elimellisenä elimellisinä
translative elimelliseksi elimellisiksi
abessive elimellisettä elimellisittä
instructive elimellisin
comitative elimellisine
Possessive forms of elimellinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]