bisæcc

Old English

Etymology 1

From Latin bisaccium.

Alternative forms

• bīsæc

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈbiː.sækk/, [ˈbiː.zæk]

Noun

bīsæcc f

1. wallet

Declension

Strong ō-stem:

	singular	plural
nominative	bīsæcc	bīsæcca, bīsæcce
accusative	bīsæcce	bīsæcca, bīsæcce
genitive	bīsæcce	bīsæcca
dative	bīsæcce	bīsæccum

Descendants

• English: bysack

Etymology 2

bī- +‎ sæċċ (“dispute”)

Alternative forms

• bīsæċ

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈbiːˌsætt͡ʃ/, [ˈbiːˌsæt͡ʃ]

Adjective

bīsæċċ

1. contested, disputed

Declension

Declension of bīsæċċ — Strong

Singular	Masculine	Feminine	Neuter
Nominative	bīsæċċ	bīsæċċ	bīsæċċ
Accusative	bīsæcne	bīsæċċe	bīsæċċ
Genitive	bīsæċċes	bīsæcre	bīsæċċes
Dative	bīsæċċum	bīsæcre	bīsæċċum
Instrumental	bīsæċċe	bīsæcre	bīsæċċe
Plural	Masculine	Feminine	Neuter
Nominative	bīsæċċe	bīsæċċa, bīsæċċe	bīsæċċ
Accusative	bīsæċċe	bīsæċċa, bīsæċċe	bīsæċċ
Genitive	bīsæcra	bīsæcra	bīsæcra
Dative	bīsæċċum	bīsæċċum	bīsæċċum
Instrumental	bīsæċċum	bīsæċċum	bīsæċċum

Declension of bīsæċċ — Weak

Singular	Masculine	Feminine	Neuter
Nominative	bīsæċċa	bīsæċċe	bīsæċċe
Accusative	bīsæċċan	bīsæċċan	bīsæċċe
Genitive	bīsæċċan	bīsæċċan	bīsæċċan
Dative	bīsæċċan	bīsæċċan	bīsæċċan
Instrumental	bīsæċċan	bīsæċċan	bīsæċċan
Plural	Masculine	Feminine	Neuter
Nominative	bīsæċċan	bīsæċċan	bīsæċċan
Accusative	bīsæċċan	bīsæċċan	bīsæċċan
Genitive	bīsæcra, bīsæċċena	bīsæcra, bīsæċċena	bīsæcra, bīsæċċena
Dative	bīsæċċum	bīsæċċum	bīsæċċum
Instrumental	bīsæċċum	bīsæċċum	bīsæċċum