autoistuminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

autoistua +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈɑu̯toi̯stuminen/, [ˈɑ̝u̯t̪o̞i̯s̠ˌtumine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Syllabification(key): au‧tois‧tu‧mi‧nen

Noun

[edit]

autoistuminen

  1. verbal noun of autoistua
    1. becoming motorized, motorization

Declension

[edit]
Inflection of autoistuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative autoistuminen autoistumiset
genitive autoistumisen autoistumisten
autoistumisien
partitive autoistumista autoistumisia
illative autoistumiseen autoistumisiin
singular plural
nominative autoistuminen autoistumiset
accusative nom. autoistuminen autoistumiset
gen. autoistumisen
genitive autoistumisen autoistumisten
autoistumisien
partitive autoistumista autoistumisia
inessive autoistumisessa autoistumisissa
elative autoistumisesta autoistumisista
illative autoistumiseen autoistumisiin
adessive autoistumisella autoistumisilla
ablative autoistumiselta autoistumisilta
allative autoistumiselle autoistumisille
essive autoistumisena autoistumisina
translative autoistumiseksi autoistumisiksi
abessive autoistumisetta autoistumisitta
instructive autoistumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of autoistuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)