asustautuminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

asustautua (to accessorize) +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈɑsustɑu̯tuminen/, [ˈɑ̝s̠us̠ˌtɑ̝u̯t̪uˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): a‧sus‧tau‧tu‧mi‧nen

Noun

[edit]

asustautuminen

  1. verbal noun of asustautua
    1. accessorization

Declension

[edit]
Inflection of asustautuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative asustautuminen asustautumiset
genitive asustautumisen asustautumisten
asustautumisien
partitive asustautumista asustautumisia
illative asustautumiseen asustautumisiin
singular plural
nominative asustautuminen asustautumiset
accusative nom. asustautuminen asustautumiset
gen. asustautumisen
genitive asustautumisen asustautumisten
asustautumisien
partitive asustautumista asustautumisia
inessive asustautumisessa asustautumisissa
elative asustautumisesta asustautumisista
illative asustautumiseen asustautumisiin
adessive asustautumisella asustautumisilla
ablative asustautumiselta asustautumisilta
allative asustautumiselle asustautumisille
essive asustautumisena asustautumisina
translative asustautumiseksi asustautumisiksi
abessive asustautumisetta asustautumisitta
instructive asustautumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of asustautuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

Hypernyms

[edit]