aroittaa
Jump to navigation
Jump to search
Ingrian
[edit]Etymology
[edit]From arka (“cowardly”) + -oittaa.
Pronunciation
[edit]- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈɑroi̯tːɑː/, [ˈɑro̞i̯tːɑ]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈɑroi̯tːɑː/, [ˈɑro̞i̯tːɑː]
- Rhymes: -ɑroi̯tːɑː
- Hyphenation: a‧roit‧taa
Verb
[edit]aroittaa
- (transitive) to frighten
Conjugation
[edit]Conjugation of aroittaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation) | |||||
---|---|---|---|---|---|
Indikativa | |||||
Preesens | Perfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | aroitan | en aroita | 1st singular | oon aroittant, oon aroittanut | en oo aroittant, en oo aroittanut |
2nd singular | aroitat | et aroita | 2nd singular | oot aroittant, oot aroittanut | et oo aroittant, et oo aroittanut |
3rd singular | aroittaa | ei aroita | 3rd singular | ono aroittant, ono aroittanut | ei oo aroittant, ei oo aroittanut |
1st plural | aroitamma | emmä aroita | 1st plural | oomma aroittanneet | emmä oo aroittanneet |
2nd plural | aroitatta | että aroita | 2nd plural | ootta aroittanneet | että oo aroittanneet |
3rd plural | aroittaat1), aroittavat2), aroitettaa | evät aroita, ei aroiteta | 3rd plural | ovat aroittanneet | evät oo aroittanneet, ei oo aroitettu |
impersonal | aroitettaa | ei aroiteta | impersonal | ono aroitettu | ei oo aroitettu |
Imperfekta | Pluskvamperfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | aroitin | en aroittant, en aroittanut | 1st singular | olin aroittant, olin aroittanut | en olt aroittant, en olt aroittanut |
2nd singular | aroitit | et aroittant, et aroittanut | 2nd singular | olit aroittant, olit aroittanut | et olt aroittant, et olt aroittanut |
3rd singular | aroitti | ei aroittant, ei aroittanut | 3rd singular | oli aroittant, oli aroittanut | ei olt aroittant, ei olt aroittanut |
1st plural | aroitimma | emmä aroittanneet | 1st plural | olimma aroittanneet | emmä olleet aroittanneet |
2nd plural | aroititta | että aroittanneet | 2nd plural | olitta aroittanneet | että olleet aroittanneet |
3rd plural | aroittiit1), aroittivat2), aroitettii | evät aroittanneet, ei aroitettu | 3rd plural | olivat aroittanneet | evät olleet aroittanneet, ei olt aroitettu |
impersonal | aroitettii | ei aroitettu | impersonal | oli aroitettu | ei olt aroitettu |
Konditsionala | |||||
Preesens | Perfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | aroittaisin | en aroittais | 1st singular | olisin aroittant, olisin aroittanut | en olis aroittant, en olis aroittanut |
2nd singular | aroittaisit, aroittaist1) | et aroittais | 2nd singular | olisit aroittant, olisit aroittanut | et olis aroittant, et olis aroittanut |
3rd singular | aroittais | ei aroittais | 3rd singular | olis aroittant, olis aroittanut | ei olis aroittant, ei olis aroittanut |
1st plural | aroittaisimma | emmä aroittais | 1st plural | olisimma aroittanneet | emmä olis aroittanneet |
2nd plural | aroittaisitta | että aroittais | 2nd plural | olisitta aroittanneet | että olis aroittanneet |
3rd plural | aroittaisiit1), aroittaisivat2), aroitettais | evät aroittais, ei aroitettais | 3rd plural | olisivat aroittanneet | evät olis aroittanneet, ei olis aroitettu |
impersonal | aroitettais | ei aroitettais | impersonal | olis aroitettu | ei olis aroitettu |
Imperativa | |||||
Preesens | Perfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | — | — | 1st singular | — | — |
2nd singular | aroita | elä aroita | 2nd singular | oo aroittant, oo aroittanut | elä oo aroittant, elä oo aroittanut |
3rd singular | aroittakkoo | elköö aroittako | 3rd singular | olkoo aroittant, olkoo aroittanut | elköö olko aroittant, elköö olko aroittanut |
1st plural | — | — | 1st plural | — | — |
2nd plural | aroittakkaa | elkää aroittako | 2nd plural | olkaa aroittanneet | elkää olko aroittanneet |
3rd plural | aroittakkoot | elkööt aroittako, elköö aroitettako | 3rd plural | olkoot aroittanneet | elkööt olko aroittanneet, elköö olko aroitettu |
impersonal | aroitettakoo | elköö aroitettako | impersonal | olkoo aroitettu | elköö olko aroitettu |
Potentsiala | |||||
Preesens | |||||
positive | negative | ||||
1st singular | aroittanen | en aroittane | |||
2nd singular | aroittanet | et aroittane | |||
3rd singular | aroittannoo | ei aroittane | |||
1st plural | aroittanemma | emmä aroittane | |||
2nd plural | aroittanetta | että aroittane | |||
3rd plural | aroittannoot | evät aroittane, ei aroitettane | |||
impersonal | aroitettanoo | ei aroitettane | |||
Nominal forms | |||||
Infinitivat | Partisipat | ||||
active | passive | ||||
1st | aroittaa | present | aroittava | aroitettava | |
2nd | inessive | aroittaes | past | aroittant, aroittanut | aroitettu |
instructive | aroittaen | 1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (aroittakkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition. | |||
3rd | illative | aroittammaa | |||
inessive | aroittamas | ||||
elative | aroittamast | ||||
abessive | aroittamata | ||||
4th | nominative | aroittamiin | |||
partitive | aroittamista, aroittamist |
Synonyms
[edit]References
[edit]- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 19