armoittaa

Finnish

Etymology

armo +‎ -ittaa.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑrmoi̯tːɑːˣ/, [ˈɑ̝rmo̞i̯t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ɑrmoitːɑː
• Hyphenation^(key): ar‧moit‧taa

Verb

armoittaa (rare)

1. (transitive, religion) to give or grant grace

Usage notes

While the verb itself is somewhat rare and almost exclusively in religious use, the past passive participle armoitettu is common.

Conjugation

Inflection of armoittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		armoitan	en armoita	1st sing.	olen armoittanut	en ole armoittanut
2nd sing.		armoitat	et armoita	2nd sing.	olet armoittanut	et ole armoittanut
3rd sing.		armoittaa	ei armoita	3rd sing.	on armoittanut	ei ole armoittanut
1st plur.		armoitamme	emme armoita	1st plur.	olemme armoittaneet	emme ole armoittaneet
2nd plur.		armoitatte	ette armoita	2nd plur.	olette armoittaneet	ette ole armoittaneet
3rd plur.		armoittavat	eivät armoita	3rd plur.	ovat armoittaneet	eivät ole armoittaneet
passive		armoitetaan	ei armoiteta	passive	on armoitettu	ei ole armoitettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		armoitin	en armoittanut	1st sing.	olin armoittanut	en ollut armoittanut
2nd sing.		armoitit	et armoittanut	2nd sing.	olit armoittanut	et ollut armoittanut
3rd sing.		armoitti	ei armoittanut	3rd sing.	oli armoittanut	ei ollut armoittanut
1st plur.		armoitimme	emme armoittaneet	1st plur.	olimme armoittaneet	emme olleet armoittaneet
2nd plur.		armoititte	ette armoittaneet	2nd plur.	olitte armoittaneet	ette olleet armoittaneet
3rd plur.		armoittivat	eivät armoittaneet	3rd plur.	olivat armoittaneet	eivät olleet armoittaneet
passive		armoitettiin	ei armoitettu	passive	oli armoitettu	ei ollut armoitettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		armoittaisin	en armoittaisi	1st sing.	olisin armoittanut	en olisi armoittanut
2nd sing.		armoittaisit	et armoittaisi	2nd sing.	olisit armoittanut	et olisi armoittanut
3rd sing.		armoittaisi	ei armoittaisi	3rd sing.	olisi armoittanut	ei olisi armoittanut
1st plur.		armoittaisimme	emme armoittaisi	1st plur.	olisimme armoittaneet	emme olisi armoittaneet
2nd plur.		armoittaisitte	ette armoittaisi	2nd plur.	olisitte armoittaneet	ette olisi armoittaneet
3rd plur.		armoittaisivat	eivät armoittaisi	3rd plur.	olisivat armoittaneet	eivät olisi armoittaneet
passive		armoitettaisiin	ei armoitettaisi	passive	olisi armoitettu	ei olisi armoitettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		armoita	älä armoita	2nd sing.	—	—
3rd sing.		armoittakoon	älköön armoittako	3rd sing.	olkoon armoittanut	älköön olko armoittanut
1st plur.		armoittakaamme	älkäämme armoittako	1st plur.	—	—
2nd plur.		armoittakaa	älkää armoittako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		armoittakoot	älkööt armoittako	3rd plur.	olkoot armoittaneet	älkööt olko armoittaneet
passive		armoitettakoon	älköön armoitettako	passive	olkoon armoitettu	älköön olko armoitettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		armoittanen	en armoittane	1st sing.	lienen armoittanut	en liene armoittanut
2nd sing.		armoittanet	et armoittane	2nd sing.	lienet armoittanut	et liene armoittanut
3rd sing.		armoittanee	ei armoittane	3rd sing.	lienee armoittanut	ei liene armoittanut
1st plur.		armoittanemme	emme armoittane	1st plur.	lienemme armoittaneet	emme liene armoittaneet
2nd plur.		armoittanette	ette armoittane	2nd plur.	lienette armoittaneet	ette liene armoittaneet
3rd plur.		armoittanevat	eivät armoittane	3rd plur.	lienevät armoittaneet	eivät liene armoittaneet
passive		armoitettaneen	ei armoitettane	passive	lienee armoitettu	ei liene armoitettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		armoittaa		present	armoittava	armoitettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st armoittaakseni armoittaaksemme 2nd armoittaaksesi armoittaaksenne 3rd armoittaakseen armoittaaksensa		past	armoittanut	armoitettu
2nd	inessive2	armoittaessa	armoitettaessa	agent4	armoittama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st armoittaessani armoittaessamme 2nd armoittaessasi armoittaessanne 3rd armoittaessaan armoittaessansa		negative	armoittamaton
	instructive	armoittaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form armoittaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	armoittamassa	—
	elative	armoittamasta	—
	illative	armoittamaan	—
	adessive	armoittamalla	—
	abessive	armoittamatta	—
	instructive	armoittaman	armoitettaman
4th3	verbal noun	armoittaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st armoittamaisillani armoittamaisillamme 2nd armoittamaisillasi armoittamaisillanne 3rd armoittamaisillaan armoittamaisillansa

Derived terms

• armoitettu