arkikielinen

Finnish

Etymology

arkikieli +‎ -inen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑrkiˌkie̯linen/, [ˈɑ̝rk̟iˌk̟ie̞̯line̞n]
• Rhymes: -ielinen
• Hyphenation^(key): arki‧kieli‧nen

Adjective

arkikielinen (comparative arkikielisempi, superlative arkikielisin)

1. in informal language

Declension

Inflection of arkikielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		arkikielinen	arkikieliset
genitive		arkikielisen	arkikielisten arkikielisien
partitive		arkikielistä	arkikielisiä
illative		arkikieliseen	arkikielisiin
		singular	plural
nominative		arkikielinen	arkikieliset
accusative	nom.	arkikielinen	arkikieliset
	gen.	arkikielisen
genitive		arkikielisen	arkikielisten arkikielisien
partitive		arkikielistä	arkikielisiä
inessive		arkikielisessä	arkikielisissä
elative		arkikielisestä	arkikielisistä
illative		arkikieliseen	arkikielisiin
adessive		arkikielisellä	arkikielisillä
ablative		arkikieliseltä	arkikielisiltä
allative		arkikieliselle	arkikielisille
essive		arkikielisenä	arkikielisinä
translative		arkikieliseksi	arkikielisiksi
abessive		arkikielisettä	arkikielisittä
instructive		—	arkikielisin
comitative		—	arkikielisine

Possessive forms of arkikielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative arkikieliseni arkikieliseni accusative nom. arkikieliseni arkikieliseni gen. arkikieliseni genitive arkikieliseni arkikielisteni arkikielisieni partitive arkikielistäni arkikielisiäni inessive arkikielisessäni arkikielisissäni elative arkikielisestäni arkikielisistäni illative arkikieliseeni arkikielisiini adessive arkikieliselläni arkikielisilläni ablative arkikieliseltäni arkikielisiltäni allative arkikieliselleni arkikielisilleni essive arkikielisenäni arkikielisinäni translative arkikielisekseni arkikielisikseni abessive arkikielisettäni arkikielisittäni instructive — — comitative — arkikielisineni second-person singular possessor singular plural nominative arkikielisesi arkikielisesi accusative nom. arkikielisesi arkikielisesi gen. arkikielisesi genitive arkikielisesi arkikielistesi arkikielisiesi partitive arkikielistäsi arkikielisiäsi inessive arkikielisessäsi arkikielisissäsi elative arkikielisestäsi arkikielisistäsi illative arkikieliseesi arkikielisiisi adessive arkikieliselläsi arkikielisilläsi ablative arkikieliseltäsi arkikielisiltäsi allative arkikielisellesi arkikielisillesi essive arkikielisenäsi arkikielisinäsi translative arkikieliseksesi arkikielisiksesi abessive arkikielisettäsi arkikielisittäsi instructive — — comitative — arkikielisinesi first-person plural possessor singular plural nominative arkikielisemme arkikielisemme accusative nom. arkikielisemme arkikielisemme gen. arkikielisemme genitive arkikielisemme arkikielistemme arkikielisiemme partitive arkikielistämme arkikielisiämme inessive arkikielisessämme arkikielisissämme elative arkikielisestämme arkikielisistämme illative arkikieliseemme arkikielisiimme adessive arkikielisellämme arkikielisillämme ablative arkikieliseltämme arkikielisiltämme allative arkikielisellemme arkikielisillemme essive arkikielisenämme arkikielisinämme translative arkikieliseksemme arkikielisiksemme abessive arkikielisettämme arkikielisittämme instructive — — comitative — arkikielisinemme second-person plural possessor singular plural nominative arkikielisenne arkikielisenne accusative nom. arkikielisenne arkikielisenne gen. arkikielisenne genitive arkikielisenne arkikielistenne arkikielisienne partitive arkikielistänne arkikielisiänne inessive arkikielisessänne arkikielisissänne elative arkikielisestänne arkikielisistänne illative arkikieliseenne arkikielisiinne adessive arkikielisellänne arkikielisillänne ablative arkikieliseltänne arkikielisiltänne allative arkikielisellenne arkikielisillenne essive arkikielisenänne arkikielisinänne translative arkikieliseksenne arkikielisiksenne abessive arkikielisettänne arkikielisittänne instructive — — comitative — arkikielisinenne third-person possessor singular plural nominative arkikielisensä arkikielisensä accusative nom. arkikielisensä arkikielisensä gen. arkikielisensä genitive arkikielisensä arkikielistensä arkikielisiensä partitive arkikielistään arkikielistänsä arkikielisiään arkikielisiänsä inessive arkikielisessään arkikielisessänsä arkikielisissään arkikielisissänsä elative arkikielisestään arkikielisestänsä arkikielisistään arkikielisistänsä illative arkikieliseensä arkikielisiinsä adessive arkikielisellään arkikielisellänsä arkikielisillään arkikielisillänsä ablative arkikieliseltään arkikieliseltänsä arkikielisiltään arkikielisiltänsä allative arkikieliselleen arkikielisellensä arkikielisilleen arkikielisillensä essive arkikielisenään arkikielisenänsä arkikielisinään arkikielisinänsä translative arkikielisekseen arkikieliseksensä arkikielisikseen arkikielisiksensä abessive arkikielisettään arkikielisettänsä arkikielisittään arkikielisittänsä instructive — — comitative — arkikielisineen arkikielisinensä

Derived terms

• arkikielisyys

Further reading

• “arkikielinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02