anomaalinen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Internationalism (see English anomalous), ultimately from Late Latin anōmalus and adapted with the adjectival suffix +‎ -inen.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈɑnomɑːlinen/, [ˈɑ̝no̞ˌmɑ̝ːline̞n]
  • Rhymes: -ɑːlinen
  • Hyphenation(key): ano‧maa‧li‧nen

Adjective

[edit]

anomaalinen (comparative anomaalisempi, superlative anomaalisin)

  1. anomalous, anomalistic

Declension

[edit]
Inflection of anomaalinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative anomaalinen anomaaliset
genitive anomaalisen anomaalisten
anomaalisien
partitive anomaalista anomaalisia
illative anomaaliseen anomaalisiin
singular plural
nominative anomaalinen anomaaliset
accusative nom. anomaalinen anomaaliset
gen. anomaalisen
genitive anomaalisen anomaalisten
anomaalisien
partitive anomaalista anomaalisia
inessive anomaalisessa anomaalisissa
elative anomaalisesta anomaalisista
illative anomaaliseen anomaalisiin
adessive anomaalisella anomaalisilla
ablative anomaaliselta anomaalisilta
allative anomaaliselle anomaalisille
essive anomaalisena anomaalisina
translative anomaaliseksi anomaalisiksi
abessive anomaalisetta anomaalisitta
instructive anomaalisin
comitative anomaalisine
Possessive forms of anomaalinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]