alkututkinto

Finnish

Etymology

alku +‎ tutkinto

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑlkuˌtutkinto/, [ˈɑ̝lkuˌt̪ut̪k̟in̪t̪o̞]
• Rhymes: -utkinto
• Syllabification^(key): al‧ku‧tut‧kin‧to

Noun

alkututkinto

1. (historical) A degree earned by completing preparatory studies that allowed the student to apply for a right to study in a university,

Declension

Inflection of alkututkinto (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)
nominative		alkututkinto	alkututkinnot
genitive		alkututkinnon	alkututkintojen
partitive		alkututkintoa	alkututkintoja
illative		alkututkintoon	alkututkintoihin
		singular	plural
nominative		alkututkinto	alkututkinnot
accusative	nom.	alkututkinto	alkututkinnot
	gen.	alkututkinnon
genitive		alkututkinnon	alkututkintojen
partitive		alkututkintoa	alkututkintoja
inessive		alkututkinnossa	alkututkinnoissa
elative		alkututkinnosta	alkututkinnoista
illative		alkututkintoon	alkututkintoihin
adessive		alkututkinnolla	alkututkinnoilla
ablative		alkututkinnolta	alkututkinnoilta
allative		alkututkinnolle	alkututkinnoille
essive		alkututkintona	alkututkintoina
translative		alkututkinnoksi	alkututkinnoiksi
abessive		alkututkinnotta	alkututkinnoitta
instructive		—	alkututkinnoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of alkututkinto (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative alkututkintoni alkututkintoni accusative nom. alkututkintoni alkututkintoni gen. alkututkintoni genitive alkututkintoni alkututkintojeni partitive alkututkintoani alkututkintojani inessive alkututkinnossani alkututkinnoissani elative alkututkinnostani alkututkinnoistani illative alkututkintooni alkututkintoihini adessive alkututkinnollani alkututkinnoillani ablative alkututkinnoltani alkututkinnoiltani allative alkututkinnolleni alkututkinnoilleni essive alkututkintonani alkututkintoinani translative alkututkinnokseni alkututkinnoikseni abessive alkututkinnottani alkututkinnoittani instructive — — comitative — alkututkintoineni second-person singular possessor singular plural nominative alkututkintosi alkututkintosi accusative nom. alkututkintosi alkututkintosi gen. alkututkintosi genitive alkututkintosi alkututkintojesi partitive alkututkintoasi alkututkintojasi inessive alkututkinnossasi alkututkinnoissasi elative alkututkinnostasi alkututkinnoistasi illative alkututkintoosi alkututkintoihisi adessive alkututkinnollasi alkututkinnoillasi ablative alkututkinnoltasi alkututkinnoiltasi allative alkututkinnollesi alkututkinnoillesi essive alkututkintonasi alkututkintoinasi translative alkututkinnoksesi alkututkinnoiksesi abessive alkututkinnottasi alkututkinnoittasi instructive — — comitative — alkututkintoinesi first-person plural possessor singular plural nominative alkututkintomme alkututkintomme accusative nom. alkututkintomme alkututkintomme gen. alkututkintomme genitive alkututkintomme alkututkintojemme partitive alkututkintoamme alkututkintojamme inessive alkututkinnossamme alkututkinnoissamme elative alkututkinnostamme alkututkinnoistamme illative alkututkintoomme alkututkintoihimme adessive alkututkinnollamme alkututkinnoillamme ablative alkututkinnoltamme alkututkinnoiltamme allative alkututkinnollemme alkututkinnoillemme essive alkututkintonamme alkututkintoinamme translative alkututkinnoksemme alkututkinnoiksemme abessive alkututkinnottamme alkututkinnoittamme instructive — — comitative — alkututkintoinemme second-person plural possessor singular plural nominative alkututkintonne alkututkintonne accusative nom. alkututkintonne alkututkintonne gen. alkututkintonne genitive alkututkintonne alkututkintojenne partitive alkututkintoanne alkututkintojanne inessive alkututkinnossanne alkututkinnoissanne elative alkututkinnostanne alkututkinnoistanne illative alkututkintoonne alkututkintoihinne adessive alkututkinnollanne alkututkinnoillanne ablative alkututkinnoltanne alkututkinnoiltanne allative alkututkinnollenne alkututkinnoillenne essive alkututkintonanne alkututkintoinanne translative alkututkinnoksenne alkututkinnoiksenne abessive alkututkinnottanne alkututkinnoittanne instructive — — comitative — alkututkintoinenne third-person possessor singular plural nominative alkututkintonsa alkututkintonsa accusative nom. alkututkintonsa alkututkintonsa gen. alkututkintonsa genitive alkututkintonsa alkututkintojensa partitive alkututkintoaan alkututkintoansa alkututkintojaan alkututkintojansa inessive alkututkinnossaan alkututkinnossansa alkututkinnoissaan alkututkinnoissansa elative alkututkinnostaan alkututkinnostansa alkututkinnoistaan alkututkinnoistansa illative alkututkintoonsa alkututkintoihinsa adessive alkututkinnollaan alkututkinnollansa alkututkinnoillaan alkututkinnoillansa ablative alkututkinnoltaan alkututkinnoltansa alkututkinnoiltaan alkututkinnoiltansa allative alkututkinnolleen alkututkinnollensa alkututkinnoilleen alkututkinnoillensa essive alkututkintonaan alkututkintonansa alkututkintoinaan alkututkintoinansa translative alkututkinnokseen alkututkinnoksensa alkututkinnoikseen alkututkinnoiksensa abessive alkututkinnottaan alkututkinnottansa alkututkinnoittaan alkututkinnoittansa instructive — — comitative — alkututkintoineen alkututkintoinensa