Jump to content

alkututkinto

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

alku +‎ tutkinto

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈɑlkuˌtutkinto/, [ˈɑ̝lkuˌt̪ut̪k̟in̪t̪o̞]
  • Rhymes: -utkinto
  • Hyphenation(key): alku‧tutkin‧to

Noun

[edit]

alkututkinto

  1. (historical) A degree earned by completing preparatory studies that allowed the student to apply for a right to study in a university,

Declension

[edit]
Inflection of alkututkinto (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)
nominative alkututkinto alkututkinnot
genitive alkututkinnon alkututkintojen
partitive alkututkintoa alkututkintoja
illative alkututkintoon alkututkintoihin
singular plural
nominative alkututkinto alkututkinnot
accusative nom. alkututkinto alkututkinnot
gen. alkututkinnon
genitive alkututkinnon alkututkintojen
partitive alkututkintoa alkututkintoja
inessive alkututkinnossa alkututkinnoissa
elative alkututkinnosta alkututkinnoista
illative alkututkintoon alkututkintoihin
adessive alkututkinnolla alkututkinnoilla
ablative alkututkinnolta alkututkinnoilta
allative alkututkinnolle alkututkinnoille
essive alkututkintona alkututkintoina
translative alkututkinnoksi alkututkinnoiksi
abessive alkututkinnotta alkututkinnoitta
instructive alkututkinnoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of alkututkinto (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)