Jump to content

aistiton

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

aisti +‎ -ton

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈɑi̯stiton/, [ˈɑ̝i̯s̠tit̪o̞n]
  • Rhymes: -ɑistiton
  • Hyphenation(key): ais‧ti‧ton

Adjective

[edit]

aistiton (comparative aistittomampi, superlative aistittomin)

  1. lacking senses (having no senses, or functional sensory organs)

Declension

[edit]
Inflection of aistiton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative aistiton aistittomat
genitive aistittoman aistittomien
partitive aistitonta aistittomia
illative aistittomaan aistittomiin
singular plural
nominative aistiton aistittomat
accusative nom. aistiton aistittomat
gen. aistittoman
genitive aistittoman aistittomien
aistitonten rare
partitive aistitonta aistittomia
inessive aistittomassa aistittomissa
elative aistittomasta aistittomista
illative aistittomaan aistittomiin
adessive aistittomalla aistittomilla
ablative aistittomalta aistittomilta
allative aistittomalle aistittomille
essive aistittomana aistittomina
translative aistittomaksi aistittomiksi
abessive aistittomatta aistittomitta
instructive aistittomin
comitative aistittomine
Possessive forms of aistiton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Derived terms

[edit]

Anagrams

[edit]