aineistuminen

Finnish

Etymology

aineistua +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑi̯nei̯stuminen/, [ˈɑ̝i̯ne̞i̯s̠ˌtumine̞n]
• Rhymes: -uminen
• Hyphenation^(key): ai‧neis‧tu‧mi‧nen

Noun

aineistuminen

1. verbal noun of aineistua
   1. (rare) materialization

Declension

Inflection of aineistuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		aineistuminen	aineistumiset
genitive		aineistumisen	aineistumisten aineistumisien
partitive		aineistumista	aineistumisia
illative		aineistumiseen	aineistumisiin
		singular	plural
nominative		aineistuminen	aineistumiset
accusative	nom.	aineistuminen	aineistumiset
	gen.	aineistumisen
genitive		aineistumisen	aineistumisten aineistumisien
partitive		aineistumista	aineistumisia
inessive		aineistumisessa	aineistumisissa
elative		aineistumisesta	aineistumisista
illative		aineistumiseen	aineistumisiin
adessive		aineistumisella	aineistumisilla
ablative		aineistumiselta	aineistumisilta
allative		aineistumiselle	aineistumisille
essive		aineistumisena	aineistumisina
translative		aineistumiseksi	aineistumisiksi
abessive		aineistumisetta	aineistumisitta
instructive		—	aineistumisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of aineistuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative aineistumiseni aineistumiseni accusative nom. aineistumiseni aineistumiseni gen. aineistumiseni genitive aineistumiseni aineistumisteni aineistumisieni partitive aineistumistani aineistumisiani inessive aineistumisessani aineistumisissani elative aineistumisestani aineistumisistani illative aineistumiseeni aineistumisiini adessive aineistumisellani aineistumisillani ablative aineistumiseltani aineistumisiltani allative aineistumiselleni aineistumisilleni essive aineistumisenani aineistumisinani translative aineistumisekseni aineistumisikseni abessive aineistumisettani aineistumisittani instructive — — comitative — aineistumisineni second-person singular possessor singular plural nominative aineistumisesi aineistumisesi accusative nom. aineistumisesi aineistumisesi gen. aineistumisesi genitive aineistumisesi aineistumistesi aineistumisiesi partitive aineistumistasi aineistumisiasi inessive aineistumisessasi aineistumisissasi elative aineistumisestasi aineistumisistasi illative aineistumiseesi aineistumisiisi adessive aineistumisellasi aineistumisillasi ablative aineistumiseltasi aineistumisiltasi allative aineistumisellesi aineistumisillesi essive aineistumisenasi aineistumisinasi translative aineistumiseksesi aineistumisiksesi abessive aineistumisettasi aineistumisittasi instructive — — comitative — aineistumisinesi first-person plural possessor singular plural nominative aineistumisemme aineistumisemme accusative nom. aineistumisemme aineistumisemme gen. aineistumisemme genitive aineistumisemme aineistumistemme aineistumisiemme partitive aineistumistamme aineistumisiamme inessive aineistumisessamme aineistumisissamme elative aineistumisestamme aineistumisistamme illative aineistumiseemme aineistumisiimme adessive aineistumisellamme aineistumisillamme ablative aineistumiseltamme aineistumisiltamme allative aineistumisellemme aineistumisillemme essive aineistumisenamme aineistumisinamme translative aineistumiseksemme aineistumisiksemme abessive aineistumisettamme aineistumisittamme instructive — — comitative — aineistumisinemme second-person plural possessor singular plural nominative aineistumisenne aineistumisenne accusative nom. aineistumisenne aineistumisenne gen. aineistumisenne genitive aineistumisenne aineistumistenne aineistumisienne partitive aineistumistanne aineistumisianne inessive aineistumisessanne aineistumisissanne elative aineistumisestanne aineistumisistanne illative aineistumiseenne aineistumisiinne adessive aineistumisellanne aineistumisillanne ablative aineistumiseltanne aineistumisiltanne allative aineistumisellenne aineistumisillenne essive aineistumisenanne aineistumisinanne translative aineistumiseksenne aineistumisiksenne abessive aineistumisettanne aineistumisittanne instructive — — comitative — aineistumisinenne third-person possessor singular plural nominative aineistumisensa aineistumisensa accusative nom. aineistumisensa aineistumisensa gen. aineistumisensa genitive aineistumisensa aineistumistensa aineistumisiensa partitive aineistumistaan aineistumistansa aineistumisiaan aineistumisiansa inessive aineistumisessaan aineistumisessansa aineistumisissaan aineistumisissansa elative aineistumisestaan aineistumisestansa aineistumisistaan aineistumisistansa illative aineistumiseensa aineistumisiinsa adessive aineistumisellaan aineistumisellansa aineistumisillaan aineistumisillansa ablative aineistumiseltaan aineistumiseltansa aineistumisiltaan aineistumisiltansa allative aineistumiselleen aineistumisellensa aineistumisilleen aineistumisillensa essive aineistumisenaan aineistumisenansa aineistumisinaan aineistumisinansa translative aineistumisekseen aineistumiseksensa aineistumisikseen aineistumisiksensa abessive aineistumisettaan aineistumisettansa aineistumisittaan aineistumisittansa instructive — — comitative — aineistumisineen aineistumisinensa