aikatutkimus

Finnish

Etymology

aika +‎ tutkimus

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑi̯kɑˌtutkimus/, [ˈɑ̝i̯kɑ̝ˌt̪ut̪k̟imus̠]
• Rhymes: -utkimus
• Hyphenation^(key): aika‧tutki‧mus

Noun

aikatutkimus

1. (Taylorism) time study

Declension

Inflection of aikatutkimus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		aikatutkimus	aikatutkimukset
genitive		aikatutkimuksen	aikatutkimusten aikatutkimuksien
partitive		aikatutkimusta	aikatutkimuksia
illative		aikatutkimukseen	aikatutkimuksiin
		singular	plural
nominative		aikatutkimus	aikatutkimukset
accusative	nom.	aikatutkimus	aikatutkimukset
	gen.	aikatutkimuksen
genitive		aikatutkimuksen	aikatutkimusten aikatutkimuksien
partitive		aikatutkimusta	aikatutkimuksia
inessive		aikatutkimuksessa	aikatutkimuksissa
elative		aikatutkimuksesta	aikatutkimuksista
illative		aikatutkimukseen	aikatutkimuksiin
adessive		aikatutkimuksella	aikatutkimuksilla
ablative		aikatutkimukselta	aikatutkimuksilta
allative		aikatutkimukselle	aikatutkimuksille
essive		aikatutkimuksena	aikatutkimuksina
translative		aikatutkimukseksi	aikatutkimuksiksi
abessive		aikatutkimuksetta	aikatutkimuksitta
instructive		—	aikatutkimuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of aikatutkimus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative aikatutkimukseni aikatutkimukseni accusative nom. aikatutkimukseni aikatutkimukseni gen. aikatutkimukseni genitive aikatutkimukseni aikatutkimusteni aikatutkimuksieni partitive aikatutkimustani aikatutkimuksiani inessive aikatutkimuksessani aikatutkimuksissani elative aikatutkimuksestani aikatutkimuksistani illative aikatutkimukseeni aikatutkimuksiini adessive aikatutkimuksellani aikatutkimuksillani ablative aikatutkimukseltani aikatutkimuksiltani allative aikatutkimukselleni aikatutkimuksilleni essive aikatutkimuksenani aikatutkimuksinani translative aikatutkimuksekseni aikatutkimuksikseni abessive aikatutkimuksettani aikatutkimuksittani instructive — — comitative — aikatutkimuksineni second-person singular possessor singular plural nominative aikatutkimuksesi aikatutkimuksesi accusative nom. aikatutkimuksesi aikatutkimuksesi gen. aikatutkimuksesi genitive aikatutkimuksesi aikatutkimustesi aikatutkimuksiesi partitive aikatutkimustasi aikatutkimuksiasi inessive aikatutkimuksessasi aikatutkimuksissasi elative aikatutkimuksestasi aikatutkimuksistasi illative aikatutkimukseesi aikatutkimuksiisi adessive aikatutkimuksellasi aikatutkimuksillasi ablative aikatutkimukseltasi aikatutkimuksiltasi allative aikatutkimuksellesi aikatutkimuksillesi essive aikatutkimuksenasi aikatutkimuksinasi translative aikatutkimukseksesi aikatutkimuksiksesi abessive aikatutkimuksettasi aikatutkimuksittasi instructive — — comitative — aikatutkimuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative aikatutkimuksemme aikatutkimuksemme accusative nom. aikatutkimuksemme aikatutkimuksemme gen. aikatutkimuksemme genitive aikatutkimuksemme aikatutkimustemme aikatutkimuksiemme partitive aikatutkimustamme aikatutkimuksiamme inessive aikatutkimuksessamme aikatutkimuksissamme elative aikatutkimuksestamme aikatutkimuksistamme illative aikatutkimukseemme aikatutkimuksiimme adessive aikatutkimuksellamme aikatutkimuksillamme ablative aikatutkimukseltamme aikatutkimuksiltamme allative aikatutkimuksellemme aikatutkimuksillemme essive aikatutkimuksenamme aikatutkimuksinamme translative aikatutkimukseksemme aikatutkimuksiksemme abessive aikatutkimuksettamme aikatutkimuksittamme instructive — — comitative — aikatutkimuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative aikatutkimuksenne aikatutkimuksenne accusative nom. aikatutkimuksenne aikatutkimuksenne gen. aikatutkimuksenne genitive aikatutkimuksenne aikatutkimustenne aikatutkimuksienne partitive aikatutkimustanne aikatutkimuksianne inessive aikatutkimuksessanne aikatutkimuksissanne elative aikatutkimuksestanne aikatutkimuksistanne illative aikatutkimukseenne aikatutkimuksiinne adessive aikatutkimuksellanne aikatutkimuksillanne ablative aikatutkimukseltanne aikatutkimuksiltanne allative aikatutkimuksellenne aikatutkimuksillenne essive aikatutkimuksenanne aikatutkimuksinanne translative aikatutkimukseksenne aikatutkimuksiksenne abessive aikatutkimuksettanne aikatutkimuksittanne instructive — — comitative — aikatutkimuksinenne third-person possessor singular plural nominative aikatutkimuksensa aikatutkimuksensa accusative nom. aikatutkimuksensa aikatutkimuksensa gen. aikatutkimuksensa genitive aikatutkimuksensa aikatutkimustensa aikatutkimuksiensa partitive aikatutkimustaan aikatutkimustansa aikatutkimuksiaan aikatutkimuksiansa inessive aikatutkimuksessaan aikatutkimuksessansa aikatutkimuksissaan aikatutkimuksissansa elative aikatutkimuksestaan aikatutkimuksestansa aikatutkimuksistaan aikatutkimuksistansa illative aikatutkimukseensa aikatutkimuksiinsa adessive aikatutkimuksellaan aikatutkimuksellansa aikatutkimuksillaan aikatutkimuksillansa ablative aikatutkimukseltaan aikatutkimukseltansa aikatutkimuksiltaan aikatutkimuksiltansa allative aikatutkimukselleen aikatutkimuksellensa aikatutkimuksilleen aikatutkimuksillensa essive aikatutkimuksenaan aikatutkimuksenansa aikatutkimuksinaan aikatutkimuksinansa translative aikatutkimuksekseen aikatutkimukseksensa aikatutkimuksikseen aikatutkimuksiksensa abessive aikatutkimuksettaan aikatutkimuksettansa aikatutkimuksittaan aikatutkimuksittansa instructive — — comitative — aikatutkimuksineen aikatutkimuksinensa