aikajärjestys

Finnish

Etymology

aika +‎ järjestys

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑi̯kɑˌjærjestys/, [ˈɑ̝i̯kɑ̝ˌjærje̞s̠tys̠]
• Rhymes: -ærjestys
• Hyphenation^(key): aika‧järjes‧tys

Noun

aikajärjestys

1. chronological order

Declension

Inflection of aikajärjestys (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		aikajärjestys	aikajärjestykset
genitive		aikajärjestyksen	aikajärjestysten aikajärjestyksien
partitive		aikajärjestystä	aikajärjestyksiä
illative		aikajärjestykseen	aikajärjestyksiin
		singular	plural
nominative		aikajärjestys	aikajärjestykset
accusative	nom.	aikajärjestys	aikajärjestykset
	gen.	aikajärjestyksen
genitive		aikajärjestyksen	aikajärjestysten aikajärjestyksien
partitive		aikajärjestystä	aikajärjestyksiä
inessive		aikajärjestyksessä	aikajärjestyksissä
elative		aikajärjestyksestä	aikajärjestyksistä
illative		aikajärjestykseen	aikajärjestyksiin
adessive		aikajärjestyksellä	aikajärjestyksillä
ablative		aikajärjestykseltä	aikajärjestyksiltä
allative		aikajärjestykselle	aikajärjestyksille
essive		aikajärjestyksenä	aikajärjestyksinä
translative		aikajärjestykseksi	aikajärjestyksiksi
abessive		aikajärjestyksettä	aikajärjestyksittä
instructive		—	aikajärjestyksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of aikajärjestys (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative aikajärjestykseni aikajärjestykseni accusative nom. aikajärjestykseni aikajärjestykseni gen. aikajärjestykseni genitive aikajärjestykseni aikajärjestysteni aikajärjestyksieni partitive aikajärjestystäni aikajärjestyksiäni inessive aikajärjestyksessäni aikajärjestyksissäni elative aikajärjestyksestäni aikajärjestyksistäni illative aikajärjestykseeni aikajärjestyksiini adessive aikajärjestykselläni aikajärjestyksilläni ablative aikajärjestykseltäni aikajärjestyksiltäni allative aikajärjestykselleni aikajärjestyksilleni essive aikajärjestyksenäni aikajärjestyksinäni translative aikajärjestyksekseni aikajärjestyksikseni abessive aikajärjestyksettäni aikajärjestyksittäni instructive — — comitative — aikajärjestyksineni second-person singular possessor singular plural nominative aikajärjestyksesi aikajärjestyksesi accusative nom. aikajärjestyksesi aikajärjestyksesi gen. aikajärjestyksesi genitive aikajärjestyksesi aikajärjestystesi aikajärjestyksiesi partitive aikajärjestystäsi aikajärjestyksiäsi inessive aikajärjestyksessäsi aikajärjestyksissäsi elative aikajärjestyksestäsi aikajärjestyksistäsi illative aikajärjestykseesi aikajärjestyksiisi adessive aikajärjestykselläsi aikajärjestyksilläsi ablative aikajärjestykseltäsi aikajärjestyksiltäsi allative aikajärjestyksellesi aikajärjestyksillesi essive aikajärjestyksenäsi aikajärjestyksinäsi translative aikajärjestykseksesi aikajärjestyksiksesi abessive aikajärjestyksettäsi aikajärjestyksittäsi instructive — — comitative — aikajärjestyksinesi first-person plural possessor singular plural nominative aikajärjestyksemme aikajärjestyksemme accusative nom. aikajärjestyksemme aikajärjestyksemme gen. aikajärjestyksemme genitive aikajärjestyksemme aikajärjestystemme aikajärjestyksiemme partitive aikajärjestystämme aikajärjestyksiämme inessive aikajärjestyksessämme aikajärjestyksissämme elative aikajärjestyksestämme aikajärjestyksistämme illative aikajärjestykseemme aikajärjestyksiimme adessive aikajärjestyksellämme aikajärjestyksillämme ablative aikajärjestykseltämme aikajärjestyksiltämme allative aikajärjestyksellemme aikajärjestyksillemme essive aikajärjestyksenämme aikajärjestyksinämme translative aikajärjestykseksemme aikajärjestyksiksemme abessive aikajärjestyksettämme aikajärjestyksittämme instructive — — comitative — aikajärjestyksinemme second-person plural possessor singular plural nominative aikajärjestyksenne aikajärjestyksenne accusative nom. aikajärjestyksenne aikajärjestyksenne gen. aikajärjestyksenne genitive aikajärjestyksenne aikajärjestystenne aikajärjestyksienne partitive aikajärjestystänne aikajärjestyksiänne inessive aikajärjestyksessänne aikajärjestyksissänne elative aikajärjestyksestänne aikajärjestyksistänne illative aikajärjestykseenne aikajärjestyksiinne adessive aikajärjestyksellänne aikajärjestyksillänne ablative aikajärjestykseltänne aikajärjestyksiltänne allative aikajärjestyksellenne aikajärjestyksillenne essive aikajärjestyksenänne aikajärjestyksinänne translative aikajärjestykseksenne aikajärjestyksiksenne abessive aikajärjestyksettänne aikajärjestyksittänne instructive — — comitative — aikajärjestyksinenne third-person possessor singular plural nominative aikajärjestyksensä aikajärjestyksensä accusative nom. aikajärjestyksensä aikajärjestyksensä gen. aikajärjestyksensä genitive aikajärjestyksensä aikajärjestystensä aikajärjestyksiensä partitive aikajärjestystään aikajärjestystänsä aikajärjestyksiään aikajärjestyksiänsä inessive aikajärjestyksessään aikajärjestyksessänsä aikajärjestyksissään aikajärjestyksissänsä elative aikajärjestyksestään aikajärjestyksestänsä aikajärjestyksistään aikajärjestyksistänsä illative aikajärjestykseensä aikajärjestyksiinsä adessive aikajärjestyksellään aikajärjestyksellänsä aikajärjestyksillään aikajärjestyksillänsä ablative aikajärjestykseltään aikajärjestykseltänsä aikajärjestyksiltään aikajärjestyksiltänsä allative aikajärjestykselleen aikajärjestyksellensä aikajärjestyksilleen aikajärjestyksillensä essive aikajärjestyksenään aikajärjestyksenänsä aikajärjestyksinään aikajärjestyksinänsä translative aikajärjestyksekseen aikajärjestykseksensä aikajärjestyksikseen aikajärjestyksiksensä abessive aikajärjestyksettään aikajärjestyksettänsä aikajärjestyksittään aikajärjestyksittänsä instructive — — comitative — aikajärjestyksineen aikajärjestyksinensä

Further reading

• “aikajärjestys”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02