aidattu

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑi̯dɑtːu(ˣ)/, [ˈɑ̝i̯dɑ̝t̪ːu(ʔ)]
• Rhymes: -ɑidɑtːu
• Hyphenation^(key): ai‧dat‧tu

Adjective

aidattu

1. enclosed

Declension

Inflection of aidattu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative		aidattu	aidatut
genitive		aidatun	aidattujen
partitive		aidattua	aidattuja
illative		aidattuun	aidattuihin
		singular	plural
nominative		aidattu	aidatut
accusative	nom.	aidattu	aidatut
	gen.	aidatun
genitive		aidatun	aidattujen
partitive		aidattua	aidattuja
inessive		aidatussa	aidatuissa
elative		aidatusta	aidatuista
illative		aidattuun	aidattuihin
adessive		aidatulla	aidatuilla
ablative		aidatulta	aidatuilta
allative		aidatulle	aidatuille
essive		aidattuna	aidattuina
translative		aidatuksi	aidatuiksi
abessive		aidatutta	aidatuitta
instructive		—	aidatuin
comitative		—	aidattuine

Possessive forms of aidattu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative aidattuni aidattuni accusative nom. aidattuni aidattuni gen. aidattuni genitive aidattuni aidattujeni partitive aidattuani aidattujani inessive aidatussani aidatuissani elative aidatustani aidatuistani illative aidattuuni aidattuihini adessive aidatullani aidatuillani ablative aidatultani aidatuiltani allative aidatulleni aidatuilleni essive aidattunani aidattuinani translative aidatukseni aidatuikseni abessive aidatuttani aidatuittani instructive — — comitative — aidattuineni second-person singular possessor singular plural nominative aidattusi aidattusi accusative nom. aidattusi aidattusi gen. aidattusi genitive aidattusi aidattujesi partitive aidattuasi aidattujasi inessive aidatussasi aidatuissasi elative aidatustasi aidatuistasi illative aidattuusi aidattuihisi adessive aidatullasi aidatuillasi ablative aidatultasi aidatuiltasi allative aidatullesi aidatuillesi essive aidattunasi aidattuinasi translative aidatuksesi aidatuiksesi abessive aidatuttasi aidatuittasi instructive — — comitative — aidattuinesi first-person plural possessor singular plural nominative aidattumme aidattumme accusative nom. aidattumme aidattumme gen. aidattumme genitive aidattumme aidattujemme partitive aidattuamme aidattujamme inessive aidatussamme aidatuissamme elative aidatustamme aidatuistamme illative aidattuumme aidattuihimme adessive aidatullamme aidatuillamme ablative aidatultamme aidatuiltamme allative aidatullemme aidatuillemme essive aidattunamme aidattuinamme translative aidatuksemme aidatuiksemme abessive aidatuttamme aidatuittamme instructive — — comitative — aidattuinemme second-person plural possessor singular plural nominative aidattunne aidattunne accusative nom. aidattunne aidattunne gen. aidattunne genitive aidattunne aidattujenne partitive aidattuanne aidattujanne inessive aidatussanne aidatuissanne elative aidatustanne aidatuistanne illative aidattuunne aidattuihinne adessive aidatullanne aidatuillanne ablative aidatultanne aidatuiltanne allative aidatullenne aidatuillenne essive aidattunanne aidattuinanne translative aidatuksenne aidatuiksenne abessive aidatuttanne aidatuittanne instructive — — comitative — aidattuinenne third-person possessor singular plural nominative aidattunsa aidattunsa accusative nom. aidattunsa aidattunsa gen. aidattunsa genitive aidattunsa aidattujensa partitive aidattuaan aidattuansa aidattujaan aidattujansa inessive aidatussaan aidatussansa aidatuissaan aidatuissansa elative aidatustaan aidatustansa aidatuistaan aidatuistansa illative aidattuunsa aidattuihinsa adessive aidatullaan aidatullansa aidatuillaan aidatuillansa ablative aidatultaan aidatultansa aidatuiltaan aidatuiltansa allative aidatulleen aidatullensa aidatuilleen aidatuillensa essive aidattunaan aidattunansa aidattuinaan aidattuinansa translative aidatukseen aidatuksensa aidatuikseen aidatuiksensa abessive aidatuttaan aidatuttansa aidatuittaan aidatuittansa instructive — — comitative — aidattuineen aidattuinensa

Participle

aidattu

1. past passive participle of aidata