Jump to content

aallokkoinen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

aallokko +‎ -inen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈɑːlːokːoi̯nen/, [ˈɑ̝ːlːo̞k̚ˌko̞i̯ne̞n]
  • Rhymes: -oinen
  • Hyphenation(key): aal‧lok‧koi‧nen

Adjective

[edit]

aallokkoinen (comparative aallokkoisempi, superlative aallokkoisin)

  1. turbulent, rough, swelling (like that of waves)

Declension

[edit]
Inflection of aallokkoinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative aallokkoinen aallokkoiset
genitive aallokkoisen aallokkoisten
aallokkoisien
partitive aallokkoista aallokkoisia
illative aallokkoiseen aallokkoisiin
singular plural
nominative aallokkoinen aallokkoiset
accusative nom. aallokkoinen aallokkoiset
gen. aallokkoisen
genitive aallokkoisen aallokkoisten
aallokkoisien
partitive aallokkoista aallokkoisia
inessive aallokkoisessa aallokkoisissa
elative aallokkoisesta aallokkoisista
illative aallokkoiseen aallokkoisiin
adessive aallokkoisella aallokkoisilla
ablative aallokkoiselta aallokkoisilta
allative aallokkoiselle aallokkoisille
essive aallokkoisena aallokkoisina
translative aallokkoiseksi aallokkoisiksi
abessive aallokkoisetta aallokkoisitta
instructive aallokkoisin
comitative aallokkoisine
Possessive forms of aallokkoinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.