Kempele

Finnish

Etymology

From a Karelian dialectal (i.e. Karelian Finnish) word kempelä, kempele (“twisted, winding”), kemmelä, possibly in some way derived from kampi (compare kampela) through later fronting.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkempeleˣ/, [ˈk̟e̞mpe̞le̞(ʔ)]
• Rhymes: -empele
• Hyphenation^(key): Kem‧pe‧le

Proper noun

Kempele

1. A Finnish municipality, south of Oulu, in North Ostrobothnia.

Declension

The internal locative cases (inessive, illative and elative) are used with this place name when referring to a location; for example, "in Kempele" is Kempeleessä.

Inflection of Kempele (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative		Kempele	—
genitive		Kempeleen	—
partitive		Kempelettä	—
illative		Kempeleeseen	—
		singular	plural
nominative		Kempele	—
accusative	nom.	Kempele	—
	gen.	Kempeleen
genitive		Kempeleen	—
partitive		Kempelettä	—
inessive		Kempeleessä	—
elative		Kempeleestä	—
illative		Kempeleeseen	—
adessive		Kempeleellä	—
ablative		Kempeleeltä	—
allative		Kempeleelle	—
essive		Kempeleenä	—
translative		Kempeleeksi	—
abessive		Kempeleettä	—
instructive		—	—
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of Kempele (Kotus type 48/hame, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative Kempeleeni — accusative nom. Kempeleeni — gen. Kempeleeni genitive Kempeleeni — partitive Kempelettäni — inessive Kempeleessäni — elative Kempeleestäni — illative Kempeleeseeni — adessive Kempeleelläni — ablative Kempeleeltäni — allative Kempeleelleni — essive Kempeleenäni — translative Kempeleekseni — abessive Kempeleettäni — instructive — — comitative — — second-person singular possessor singular plural nominative Kempeleesi — accusative nom. Kempeleesi — gen. Kempeleesi genitive Kempeleesi — partitive Kempelettäsi — inessive Kempeleessäsi — elative Kempeleestäsi — illative Kempeleeseesi — adessive Kempeleelläsi — ablative Kempeleeltäsi — allative Kempeleellesi — essive Kempeleenäsi — translative Kempeleeksesi — abessive Kempeleettäsi — instructive — — comitative — — first-person plural possessor singular plural nominative Kempeleemme — accusative nom. Kempeleemme — gen. Kempeleemme genitive Kempeleemme — partitive Kempelettämme — inessive Kempeleessämme — elative Kempeleestämme — illative Kempeleeseemme — adessive Kempeleellämme — ablative Kempeleeltämme — allative Kempeleellemme — essive Kempeleenämme — translative Kempeleeksemme — abessive Kempeleettämme — instructive — — comitative — — second-person plural possessor singular plural nominative Kempeleenne — accusative nom. Kempeleenne — gen. Kempeleenne genitive Kempeleenne — partitive Kempelettänne — inessive Kempeleessänne — elative Kempeleestänne — illative Kempeleeseenne — adessive Kempeleellänne — ablative Kempeleeltänne — allative Kempeleellenne — essive Kempeleenänne — translative Kempeleeksenne — abessive Kempeleettänne — instructive — — comitative — — third-person possessor singular plural nominative Kempeleensä — accusative nom. Kempeleensä — gen. Kempeleensä genitive Kempeleensä — partitive Kempelettään Kempelettänsä — inessive Kempeleessään Kempeleessänsä — elative Kempeleestään Kempeleestänsä — illative Kempeleeseensä — adessive Kempeleellään Kempeleellänsä — ablative Kempeleeltään Kempeleeltänsä — allative Kempeleelleen Kempeleellensä — essive Kempeleenään Kempeleenänsä — translative Kempeleekseen Kempeleeksensä — abessive Kempeleettään Kempeleettänsä — instructive — — comitative — —

Derived terms

• kempeleläinen