Berliini

Finnish

Etymology

From German Berlin.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈberliːni/, [ˈbe̞rliːni]
• Rhymes: -erliːni
• Hyphenation^(key): Ber‧lii‧ni

Proper noun

Berliini

1. Berlin (the capital and largest city of Germany)
2. Berlin (a state of Germany, containing the capital city)

Usage notes

The other Berlins of the world are called Berlin also in Finnish.

Declension

• In Berlin = Berliinissä

Inflection of Berliini (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative		Berliini	—
genitive		Berliinin	—
partitive		Berliiniä	—
illative		Berliiniin	—
		singular	plural
nominative		Berliini	—
accusative	nom.	Berliini	—
	gen.	Berliinin
genitive		Berliinin	—
partitive		Berliiniä	—
inessive		Berliinissä	—
elative		Berliinistä	—
illative		Berliiniin	—
adessive		Berliinillä	—
ablative		Berliiniltä	—
allative		Berliinille	—
essive		Berliininä	—
translative		Berliiniksi	—
abessive		Berliinittä	—
instructive		—	—
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of Berliini (Kotus type 6/paperi, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative Berliinini — accusative nom. Berliinini — gen. Berliinini genitive Berliinini — partitive Berliiniäni — inessive Berliinissäni — elative Berliinistäni — illative Berliiniini — adessive Berliinilläni — ablative Berliiniltäni — allative Berliinilleni — essive Berliininäni — translative Berliinikseni — abessive Berliinittäni — instructive — — comitative — — second-person singular possessor singular plural nominative Berliinisi — accusative nom. Berliinisi — gen. Berliinisi genitive Berliinisi — partitive Berliiniäsi — inessive Berliinissäsi — elative Berliinistäsi — illative Berliiniisi — adessive Berliinilläsi — ablative Berliiniltäsi — allative Berliinillesi — essive Berliininäsi — translative Berliiniksesi — abessive Berliinittäsi — instructive — — comitative — — first-person plural possessor singular plural nominative Berliinimme — accusative nom. Berliinimme — gen. Berliinimme genitive Berliinimme — partitive Berliiniämme — inessive Berliinissämme — elative Berliinistämme — illative Berliiniimme — adessive Berliinillämme — ablative Berliiniltämme — allative Berliinillemme — essive Berliininämme — translative Berliiniksemme — abessive Berliinittämme — instructive — — comitative — — second-person plural possessor singular plural nominative Berliininne — accusative nom. Berliininne — gen. Berliininne genitive Berliininne — partitive Berliiniänne — inessive Berliinissänne — elative Berliinistänne — illative Berliiniinne — adessive Berliinillänne — ablative Berliiniltänne — allative Berliinillenne — essive Berliininänne — translative Berliiniksenne — abessive Berliinittänne — instructive — — comitative — — third-person possessor singular plural nominative Berliininsä — accusative nom. Berliininsä — gen. Berliininsä genitive Berliininsä — partitive Berliiniään Berliiniänsä — inessive Berliinissään Berliinissänsä — elative Berliinistään Berliinistänsä — illative Berliiniinsä — adessive Berliinillään Berliinillänsä — ablative Berliiniltään Berliiniltänsä — allative Berliinilleen Berliinillensä — essive Berliininään Berliininänsä — translative Berliinikseen Berliiniksensä — abessive Berliinittään Berliinittänsä — instructive — — comitative — —

Derived terms

• berliiniläinen

 

compounds

• berliininlehmus
• berliininmakkara
• berliininmunkki
• berliininpoppeli
• Itä-Berliini