äsähdellä

Finnish

Etymology

äsähtää +‎ -ellä (frequentative aspect)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈæsæhdelːæˣ/, [ˈæs̠æhˌde̞lːæ(ʔ)]
• Rhymes: -elːæ
• Hyphenation^(key): äsäh‧del‧lä

Verb

äsähdellä

1. (intransitive) frequentative of äsähtää (“to stutter”)

Conjugation

Inflection of äsähdellä (Kotus type 67*F/tulla, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		äsähtelen	en äsähtele	1st sing.	olen äsähdellyt	en ole äsähdellyt
2nd sing.		äsähtelet	et äsähtele	2nd sing.	olet äsähdellyt	et ole äsähdellyt
3rd sing.		äsähtelee	ei äsähtele	3rd sing.	on äsähdellyt	ei ole äsähdellyt
1st plur.		äsähtelemme	emme äsähtele	1st plur.	olemme äsähdelleet	emme ole äsähdelleet
2nd plur.		äsähtelette	ette äsähtele	2nd plur.	olette äsähdelleet	ette ole äsähdelleet
3rd plur.		äsähtelevät	eivät äsähtele	3rd plur.	ovat äsähdelleet	eivät ole äsähdelleet
passive		äsähdellään	ei äsähdellä	passive	on äsähdelty	ei ole äsähdelty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		äsähtelin	en äsähdellyt	1st sing.	olin äsähdellyt	en ollut äsähdellyt
2nd sing.		äsähtelit	et äsähdellyt	2nd sing.	olit äsähdellyt	et ollut äsähdellyt
3rd sing.		äsähteli	ei äsähdellyt	3rd sing.	oli äsähdellyt	ei ollut äsähdellyt
1st plur.		äsähtelimme	emme äsähdelleet	1st plur.	olimme äsähdelleet	emme olleet äsähdelleet
2nd plur.		äsähtelitte	ette äsähdelleet	2nd plur.	olitte äsähdelleet	ette olleet äsähdelleet
3rd plur.		äsähtelivät	eivät äsähdelleet	3rd plur.	olivat äsähdelleet	eivät olleet äsähdelleet
passive		äsähdeltiin	ei äsähdelty	passive	oli äsähdelty	ei ollut äsähdelty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		äsähtelisin	en äsähtelisi	1st sing.	olisin äsähdellyt	en olisi äsähdellyt
2nd sing.		äsähtelisit	et äsähtelisi	2nd sing.	olisit äsähdellyt	et olisi äsähdellyt
3rd sing.		äsähtelisi	ei äsähtelisi	3rd sing.	olisi äsähdellyt	ei olisi äsähdellyt
1st plur.		äsähtelisimme	emme äsähtelisi	1st plur.	olisimme äsähdelleet	emme olisi äsähdelleet
2nd plur.		äsähtelisitte	ette äsähtelisi	2nd plur.	olisitte äsähdelleet	ette olisi äsähdelleet
3rd plur.		äsähtelisivät	eivät äsähtelisi	3rd plur.	olisivat äsähdelleet	eivät olisi äsähdelleet
passive		äsähdeltäisiin	ei äsähdeltäisi	passive	olisi äsähdelty	ei olisi äsähdelty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		äsähtele	älä äsähtele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		äsähdelköön	älköön äsähdelkö	3rd sing.	olkoon äsähdellyt	älköön olko äsähdellyt
1st plur.		äsähdelkäämme	älkäämme äsähdelkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		äsähdelkää	älkää äsähdelkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		äsähdelkööt	älkööt äsähdelkö	3rd plur.	olkoot äsähdelleet	älkööt olko äsähdelleet
passive		äsähdeltäköön	älköön äsähdeltäkö	passive	olkoon äsähdelty	älköön olko äsähdelty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		äsähdellen	en äsähdelle	1st sing.	lienen äsähdellyt	en liene äsähdellyt
2nd sing.		äsähdellet	et äsähdelle	2nd sing.	lienet äsähdellyt	et liene äsähdellyt
3rd sing.		äsähdellee	ei äsähdelle	3rd sing.	lienee äsähdellyt	ei liene äsähdellyt
1st plur.		äsähdellemme	emme äsähdelle	1st plur.	lienemme äsähdelleet	emme liene äsähdelleet
2nd plur.		äsähdellette	ette äsähdelle	2nd plur.	lienette äsähdelleet	ette liene äsähdelleet
3rd plur.		äsähdellevät	eivät äsähdelle	3rd plur.	lienevät äsähdelleet	eivät liene äsähdelleet
passive		äsähdeltäneen	ei äsähdeltäne	passive	lienee äsähdelty	ei liene äsähdelty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		äsähdellä		present	äsähtelevä	äsähdeltävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st äsähdelläkseni äsähdelläksemme 2nd äsähdelläksesi äsähdelläksenne 3rd äsähdelläkseen äsähdelläksensä		past	äsähdellyt	äsähdelty
2nd	inessive2	äsähdellessä	äsähdeltäessä	agent4	äsähtelemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st äsähdellessäni äsähdellessämme 2nd äsähdellessäsi äsähdellessänne 3rd äsähdellessään äsähdellessänsä		negative	äsähtelemätön
	instructive	äsähdellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	äsähtelemässä	—
	elative	äsähtelemästä	—
	illative	äsähtelemään	—
	adessive	äsähtelemällä	—
	abessive	äsähtelemättä	—
	instructive	äsähtelemän	äsähdeltämän
4th3	verbal noun	äsähteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st äsähtelemäisilläni äsähtelemäisillämme 2nd äsähtelemäisilläsi äsähtelemäisillänne 3rd äsähtelemäisillään äsähtelemäisillänsä