Jump to content

ärtyminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

ärtyä +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈærtyminen/, [ˈært̪yˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): är‧ty‧mi‧nen

Noun

[edit]

ärtyminen

  1. verbal noun of ärtyä
    1. (medicine) getting inflamed
    2. becoming irritated or ired

Declension

[edit]
Inflection of ärtyminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative ärtyminen ärtymiset
genitive ärtymisen ärtymisten
ärtymisien
partitive ärtymistä ärtymisiä
illative ärtymiseen ärtymisiin
singular plural
nominative ärtyminen ärtymiset
accusative nom. ärtyminen ärtymiset
gen. ärtymisen
genitive ärtymisen ärtymisten
ärtymisien
partitive ärtymistä ärtymisiä
inessive ärtymisessä ärtymisissä
elative ärtymisestä ärtymisistä
illative ärtymiseen ärtymisiin
adessive ärtymisellä ärtymisillä
ablative ärtymiseltä ärtymisiltä
allative ärtymiselle ärtymisille
essive ärtymisenä ärtymisinä
translative ärtymiseksi ärtymisiksi
abessive ärtymisettä ärtymisittä
instructive ärtymisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ärtyminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)