ärsyttyä

Finnish

Etymology

ärsyttää +‎ -yä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈærsytːyæˣ/, [ˈærs̠yt̪̚ˌt̪yæ(ʔ)]
• Rhymes: -yæ
• Hyphenation^(key): är‧syt‧tyä

Verb

ärsyttyä

1. (intransitive) To become irritated (of skin etc.).

Conjugation

Inflection of ärsyttyä (Kotus type 52*C/sanoa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ärsytyn	en ärsyty	1st sing.	olen ärsyttynyt	en ole ärsyttynyt
2nd sing.		ärsytyt	et ärsyty	2nd sing.	olet ärsyttynyt	et ole ärsyttynyt
3rd sing.		ärsyttyy	ei ärsyty	3rd sing.	on ärsyttynyt	ei ole ärsyttynyt
1st plur.		ärsytymme	emme ärsyty	1st plur.	olemme ärsyttyneet	emme ole ärsyttyneet
2nd plur.		ärsytytte	ette ärsyty	2nd plur.	olette ärsyttyneet	ette ole ärsyttyneet
3rd plur.		ärsyttyvät	eivät ärsyty	3rd plur.	ovat ärsyttyneet	eivät ole ärsyttyneet
passive		ärsytytään	ei ärsytytä	passive	on ärsytytty	ei ole ärsytytty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ärsytyin	en ärsyttynyt	1st sing.	olin ärsyttynyt	en ollut ärsyttynyt
2nd sing.		ärsytyit	et ärsyttynyt	2nd sing.	olit ärsyttynyt	et ollut ärsyttynyt
3rd sing.		ärsyttyi	ei ärsyttynyt	3rd sing.	oli ärsyttynyt	ei ollut ärsyttynyt
1st plur.		ärsytyimme	emme ärsyttyneet	1st plur.	olimme ärsyttyneet	emme olleet ärsyttyneet
2nd plur.		ärsytyitte	ette ärsyttyneet	2nd plur.	olitte ärsyttyneet	ette olleet ärsyttyneet
3rd plur.		ärsyttyivät	eivät ärsyttyneet	3rd plur.	olivat ärsyttyneet	eivät olleet ärsyttyneet
passive		ärsytyttiin	ei ärsytytty	passive	oli ärsytytty	ei ollut ärsytytty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ärsyttyisin	en ärsyttyisi	1st sing.	olisin ärsyttynyt	en olisi ärsyttynyt
2nd sing.		ärsyttyisit	et ärsyttyisi	2nd sing.	olisit ärsyttynyt	et olisi ärsyttynyt
3rd sing.		ärsyttyisi	ei ärsyttyisi	3rd sing.	olisi ärsyttynyt	ei olisi ärsyttynyt
1st plur.		ärsyttyisimme	emme ärsyttyisi	1st plur.	olisimme ärsyttyneet	emme olisi ärsyttyneet
2nd plur.		ärsyttyisitte	ette ärsyttyisi	2nd plur.	olisitte ärsyttyneet	ette olisi ärsyttyneet
3rd plur.		ärsyttyisivät	eivät ärsyttyisi	3rd plur.	olisivat ärsyttyneet	eivät olisi ärsyttyneet
passive		ärsytyttäisiin	ei ärsytyttäisi	passive	olisi ärsytytty	ei olisi ärsytytty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ärsyty	älä ärsyty	2nd sing.	—	—
3rd sing.		ärsyttyköön	älköön ärsyttykö	3rd sing.	olkoon ärsyttynyt	älköön olko ärsyttynyt
1st plur.		ärsyttykäämme	älkäämme ärsyttykö	1st plur.	—	—
2nd plur.		ärsyttykää	älkää ärsyttykö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		ärsyttykööt	älkööt ärsyttykö	3rd plur.	olkoot ärsyttyneet	älkööt olko ärsyttyneet
passive		ärsytyttäköön	älköön ärsytyttäkö	passive	olkoon ärsytytty	älköön olko ärsytytty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ärsyttynen	en ärsyttyne	1st sing.	lienen ärsyttynyt	en liene ärsyttynyt
2nd sing.		ärsyttynet	et ärsyttyne	2nd sing.	lienet ärsyttynyt	et liene ärsyttynyt
3rd sing.		ärsyttynee	ei ärsyttyne	3rd sing.	lienee ärsyttynyt	ei liene ärsyttynyt
1st plur.		ärsyttynemme	emme ärsyttyne	1st plur.	lienemme ärsyttyneet	emme liene ärsyttyneet
2nd plur.		ärsyttynette	ette ärsyttyne	2nd plur.	lienette ärsyttyneet	ette liene ärsyttyneet
3rd plur.		ärsyttynevät	eivät ärsyttyne	3rd plur.	lienevät ärsyttyneet	eivät liene ärsyttyneet
passive		ärsytyttäneen	ei ärsytyttäne	passive	lienee ärsytytty	ei liene ärsytytty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		ärsyttyä		present	ärsyttyvä	ärsytyttävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ärsyttyäkseni ärsyttyäksemme 2nd ärsyttyäksesi ärsyttyäksenne 3rd ärsyttyäkseen ärsyttyäksensä		past	ärsyttynyt	ärsytytty
2nd	inessive2	ärsyttyessä	ärsytyttäessä	agent4	ärsyttymä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st ärsyttyessäni ärsyttyessämme 2nd ärsyttyessäsi ärsyttyessänne 3rd ärsyttyessään ärsyttyessänsä		negative	ärsyttymätön
	instructive	ärsyttyen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	ärsyttymässä	—
	elative	ärsyttymästä	—
	illative	ärsyttymään	—
	adessive	ärsyttymällä	—
	abessive	ärsyttymättä	—
	instructive	ärsyttymän	ärsytyttämän
4th3	verbal noun	ärsyttyminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ärsyttymäisilläni ärsyttymäisillämme 2nd ärsyttymäisilläsi ärsyttymäisillänne 3rd ärsyttymäisillään ärsyttymäisillänsä

Derived terms

• ärsyttyminen

 

Further reading

• “ärsyttyä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Anagrams

• ärsytytä