Jump to content

ärjyminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

ärjyä +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈærjyminen/, [ˈærjyˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): är‧jy‧mi‧nen

Noun

[edit]

ärjyminen

  1. verbal noun of ärjyä
    1. bellowing, hollering, roaring

Declension

[edit]
Inflection of ärjyminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative ärjyminen ärjymiset
genitive ärjymisen ärjymisten
ärjymisien
partitive ärjymistä ärjymisiä
illative ärjymiseen ärjymisiin
singular plural
nominative ärjyminen ärjymiset
accusative nom. ärjyminen ärjymiset
gen. ärjymisen
genitive ärjymisen ärjymisten
ärjymisien
partitive ärjymistä ärjymisiä
inessive ärjymisessä ärjymisissä
elative ärjymisestä ärjymisistä
illative ärjymiseen ärjymisiin
adessive ärjymisellä ärjymisillä
ablative ärjymiseltä ärjymisiltä
allative ärjymiselle ärjymisille
essive ärjymisenä ärjymisinä
translative ärjymiseksi ärjymisiksi
abessive ärjymisettä ärjymisittä
instructive ärjymisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ärjyminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)