ärhentää

Finnish

Etymology

ärheä +‎ -ntää

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈærhentæːˣ/, [ˈærhe̞n̪t̪æː(ʔ)]
• Rhymes: -ærhentæː
• Hyphenation^(key): är‧hen‧tää

Verb

ärhentää

1. Synonym of ärhennellä.

Conjugation

Inflection of ärhentää (Kotus type 54*J/huutaa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ärhennän	en ärhennä	1st sing.	olen ärhentänyt	en ole ärhentänyt
2nd sing.		ärhennät	et ärhennä	2nd sing.	olet ärhentänyt	et ole ärhentänyt
3rd sing.		ärhentää	ei ärhennä	3rd sing.	on ärhentänyt	ei ole ärhentänyt
1st plur.		ärhennämme	emme ärhennä	1st plur.	olemme ärhentäneet	emme ole ärhentäneet
2nd plur.		ärhennätte	ette ärhennä	2nd plur.	olette ärhentäneet	ette ole ärhentäneet
3rd plur.		ärhentävät	eivät ärhennä	3rd plur.	ovat ärhentäneet	eivät ole ärhentäneet
passive		ärhennetään	ei ärhennetä	passive	on ärhennetty	ei ole ärhennetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ärhensin	en ärhentänyt	1st sing.	olin ärhentänyt	en ollut ärhentänyt
2nd sing.		ärhensit	et ärhentänyt	2nd sing.	olit ärhentänyt	et ollut ärhentänyt
3rd sing.		ärhensi	ei ärhentänyt	3rd sing.	oli ärhentänyt	ei ollut ärhentänyt
1st plur.		ärhensimme	emme ärhentäneet	1st plur.	olimme ärhentäneet	emme olleet ärhentäneet
2nd plur.		ärhensitte	ette ärhentäneet	2nd plur.	olitte ärhentäneet	ette olleet ärhentäneet
3rd plur.		ärhensivät	eivät ärhentäneet	3rd plur.	olivat ärhentäneet	eivät olleet ärhentäneet
passive		ärhennettiin	ei ärhennetty	passive	oli ärhennetty	ei ollut ärhennetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ärhentäisin	en ärhentäisi	1st sing.	olisin ärhentänyt	en olisi ärhentänyt
2nd sing.		ärhentäisit	et ärhentäisi	2nd sing.	olisit ärhentänyt	et olisi ärhentänyt
3rd sing.		ärhentäisi	ei ärhentäisi	3rd sing.	olisi ärhentänyt	ei olisi ärhentänyt
1st plur.		ärhentäisimme	emme ärhentäisi	1st plur.	olisimme ärhentäneet	emme olisi ärhentäneet
2nd plur.		ärhentäisitte	ette ärhentäisi	2nd plur.	olisitte ärhentäneet	ette olisi ärhentäneet
3rd plur.		ärhentäisivät	eivät ärhentäisi	3rd plur.	olisivat ärhentäneet	eivät olisi ärhentäneet
passive		ärhennettäisiin	ei ärhennettäisi	passive	olisi ärhennetty	ei olisi ärhennetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ärhennä	älä ärhennä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		ärhentäköön	älköön ärhentäkö	3rd sing.	olkoon ärhentänyt	älköön olko ärhentänyt
1st plur.		ärhentäkäämme	älkäämme ärhentäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		ärhentäkää	älkää ärhentäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		ärhentäkööt	älkööt ärhentäkö	3rd plur.	olkoot ärhentäneet	älkööt olko ärhentäneet
passive		ärhennettäköön	älköön ärhennettäkö	passive	olkoon ärhennetty	älköön olko ärhennetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ärhentänen	en ärhentäne	1st sing.	lienen ärhentänyt	en liene ärhentänyt
2nd sing.		ärhentänet	et ärhentäne	2nd sing.	lienet ärhentänyt	et liene ärhentänyt
3rd sing.		ärhentänee	ei ärhentäne	3rd sing.	lienee ärhentänyt	ei liene ärhentänyt
1st plur.		ärhentänemme	emme ärhentäne	1st plur.	lienemme ärhentäneet	emme liene ärhentäneet
2nd plur.		ärhentänette	ette ärhentäne	2nd plur.	lienette ärhentäneet	ette liene ärhentäneet
3rd plur.		ärhentänevät	eivät ärhentäne	3rd plur.	lienevät ärhentäneet	eivät liene ärhentäneet
passive		ärhennettäneen	ei ärhennettäne	passive	lienee ärhennetty	ei liene ärhennetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		ärhentää		present	ärhentävä	ärhennettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ärhentääkseni ärhentääksemme 2nd ärhentääksesi ärhentääksenne 3rd ärhentääkseen ärhentääksensä		past	ärhentänyt	ärhennetty
2nd	inessive2	ärhentäessä	ärhennettäessä	agent4	ärhentämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st ärhentäessäni ärhentäessämme 2nd ärhentäessäsi ärhentäessänne 3rd ärhentäessään ärhentäessänsä		negative	ärhentämätön
	instructive	ärhentäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form ärhentää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	ärhentämässä	—
	elative	ärhentämästä	—
	illative	ärhentämään	—
	adessive	ärhentämällä	—
	abessive	ärhentämättä	—
	instructive	ärhentämän	ärhennettämän
4th3	verbal noun	ärhentäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ärhentämäisilläni ärhentämäisillämme 2nd ärhentämäisilläsi ärhentämäisillänne 3rd ärhentämäisillään ärhentämäisillänsä

Derived terms

• ärhennellä
• ärhennys