ärähdellä

Finnish

Etymology

From ärähtää +‎ -ella.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈæræhdelːæˣ/, [ˈæræhˌde̞lːæ(ʔ)]
• Rhymes: -elːæ
• Hyphenation^(key): äräh‧del‧lä

Verb

ärähdellä

1. (intransitive) To snap (to say abruptly or sharply).

Declension

• ärähtelijä
• ärähtely

Conjugation

Inflection of ärähdellä (Kotus type 67*F/tulla, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ärähtelen	en ärähtele	1st sing.	olen ärähdellyt	en ole ärähdellyt
2nd sing.		ärähtelet	et ärähtele	2nd sing.	olet ärähdellyt	et ole ärähdellyt
3rd sing.		ärähtelee	ei ärähtele	3rd sing.	on ärähdellyt	ei ole ärähdellyt
1st plur.		ärähtelemme	emme ärähtele	1st plur.	olemme ärähdelleet	emme ole ärähdelleet
2nd plur.		ärähtelette	ette ärähtele	2nd plur.	olette ärähdelleet	ette ole ärähdelleet
3rd plur.		ärähtelevät	eivät ärähtele	3rd plur.	ovat ärähdelleet	eivät ole ärähdelleet
passive		ärähdellään	ei ärähdellä	passive	on ärähdelty	ei ole ärähdelty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ärähtelin	en ärähdellyt	1st sing.	olin ärähdellyt	en ollut ärähdellyt
2nd sing.		ärähtelit	et ärähdellyt	2nd sing.	olit ärähdellyt	et ollut ärähdellyt
3rd sing.		ärähteli	ei ärähdellyt	3rd sing.	oli ärähdellyt	ei ollut ärähdellyt
1st plur.		ärähtelimme	emme ärähdelleet	1st plur.	olimme ärähdelleet	emme olleet ärähdelleet
2nd plur.		ärähtelitte	ette ärähdelleet	2nd plur.	olitte ärähdelleet	ette olleet ärähdelleet
3rd plur.		ärähtelivät	eivät ärähdelleet	3rd plur.	olivat ärähdelleet	eivät olleet ärähdelleet
passive		ärähdeltiin	ei ärähdelty	passive	oli ärähdelty	ei ollut ärähdelty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ärähtelisin	en ärähtelisi	1st sing.	olisin ärähdellyt	en olisi ärähdellyt
2nd sing.		ärähtelisit	et ärähtelisi	2nd sing.	olisit ärähdellyt	et olisi ärähdellyt
3rd sing.		ärähtelisi	ei ärähtelisi	3rd sing.	olisi ärähdellyt	ei olisi ärähdellyt
1st plur.		ärähtelisimme	emme ärähtelisi	1st plur.	olisimme ärähdelleet	emme olisi ärähdelleet
2nd plur.		ärähtelisitte	ette ärähtelisi	2nd plur.	olisitte ärähdelleet	ette olisi ärähdelleet
3rd plur.		ärähtelisivät	eivät ärähtelisi	3rd plur.	olisivat ärähdelleet	eivät olisi ärähdelleet
passive		ärähdeltäisiin	ei ärähdeltäisi	passive	olisi ärähdelty	ei olisi ärähdelty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ärähtele	älä ärähtele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		ärähdelköön	älköön ärähdelkö	3rd sing.	olkoon ärähdellyt	älköön olko ärähdellyt
1st plur.		ärähdelkäämme	älkäämme ärähdelkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		ärähdelkää	älkää ärähdelkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		ärähdelkööt	älkööt ärähdelkö	3rd plur.	olkoot ärähdelleet	älkööt olko ärähdelleet
passive		ärähdeltäköön	älköön ärähdeltäkö	passive	olkoon ärähdelty	älköön olko ärähdelty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ärähdellen	en ärähdelle	1st sing.	lienen ärähdellyt	en liene ärähdellyt
2nd sing.		ärähdellet	et ärähdelle	2nd sing.	lienet ärähdellyt	et liene ärähdellyt
3rd sing.		ärähdellee	ei ärähdelle	3rd sing.	lienee ärähdellyt	ei liene ärähdellyt
1st plur.		ärähdellemme	emme ärähdelle	1st plur.	lienemme ärähdelleet	emme liene ärähdelleet
2nd plur.		ärähdellette	ette ärähdelle	2nd plur.	lienette ärähdelleet	ette liene ärähdelleet
3rd plur.		ärähdellevät	eivät ärähdelle	3rd plur.	lienevät ärähdelleet	eivät liene ärähdelleet
passive		ärähdeltäneen	ei ärähdeltäne	passive	lienee ärähdelty	ei liene ärähdelty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		ärähdellä		present	ärähtelevä	ärähdeltävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ärähdelläkseni ärähdelläksemme 2nd ärähdelläksesi ärähdelläksenne 3rd ärähdelläkseen ärähdelläksensä		past	ärähdellyt	ärähdelty
2nd	inessive2	ärähdellessä	ärähdeltäessä	agent4	ärähtelemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st ärähdellessäni ärähdellessämme 2nd ärähdellessäsi ärähdellessänne 3rd ärähdellessään ärähdellessänsä		negative	ärähtelemätön
	instructive	ärähdellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	ärähtelemässä	—
	elative	ärähtelemästä	—
	illative	ärähtelemään	—
	adessive	ärähtelemällä	—
	abessive	ärähtelemättä	—
	instructive	ärähtelemän	ärähdeltämän
4th3	verbal noun	ärähteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ärähtelemäisilläni ärähtelemäisillämme 2nd ärähtelemäisilläsi ärähtelemäisillänne 3rd ärähtelemäisillään ärähtelemäisillänsä