äly

See also: aly, Aly, -ály, and äly-

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *älü, from Proto-Finno-Permic *älwä.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈæly/, [ˈæly]
• Rhymes: -æly
• Hyphenation^(key): äly

Noun

äly

1. intellect, intelligence
2. (in compounds) smart
3. (colloquial) Ellipsis of älyämpäri (“bucket bong”).

Declension

Inflection of äly (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		äly	älyt
genitive		älyn	älyjen
partitive		älyä	älyjä
illative		älyyn	älyihin
		singular	plural
nominative		äly	älyt
accusative	nom.	äly	älyt
	gen.	älyn
genitive		älyn	älyjen
partitive		älyä	älyjä
inessive		älyssä	älyissä
elative		älystä	älyistä
illative		älyyn	älyihin
adessive		älyllä	älyillä
ablative		älyltä	älyiltä
allative		älylle	älyille
essive		älynä	älyinä
translative		älyksi	älyiksi
abessive		älyttä	älyittä
instructive		—	älyin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of äly (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative älyni älyni accusative nom. älyni älyni gen. älyni genitive älyni älyjeni partitive älyäni älyjäni inessive älyssäni älyissäni elative älystäni älyistäni illative älyyni älyihini adessive älylläni älyilläni ablative älyltäni älyiltäni allative älylleni älyilleni essive älynäni älyinäni translative älykseni älyikseni abessive älyttäni älyittäni instructive — — comitative — älyineni second-person singular possessor singular plural nominative älysi älysi accusative nom. älysi älysi gen. älysi genitive älysi älyjesi partitive älyäsi älyjäsi inessive älyssäsi älyissäsi elative älystäsi älyistäsi illative älyysi älyihisi adessive älylläsi älyilläsi ablative älyltäsi älyiltäsi allative älyllesi älyillesi essive älynäsi älyinäsi translative älyksesi älyiksesi abessive älyttäsi älyittäsi instructive — — comitative — älyinesi first-person plural possessor singular plural nominative älymme älymme accusative nom. älymme älymme gen. älymme genitive älymme älyjemme partitive älyämme älyjämme inessive älyssämme älyissämme elative älystämme älyistämme illative älyymme älyihimme adessive älyllämme älyillämme ablative älyltämme älyiltämme allative älyllemme älyillemme essive älynämme älyinämme translative älyksemme älyiksemme abessive älyttämme älyittämme instructive — — comitative — älyinemme second-person plural possessor singular plural nominative älynne älynne accusative nom. älynne älynne gen. älynne genitive älynne älyjenne partitive älyänne älyjänne inessive älyssänne älyissänne elative älystänne älyistänne illative älyynne älyihinne adessive älyllänne älyillänne ablative älyltänne älyiltänne allative älyllenne älyillenne essive älynänne älyinänne translative älyksenne älyiksenne abessive älyttänne älyittänne instructive — — comitative — älyinenne third-person possessor singular plural nominative älynsä älynsä accusative nom. älynsä älynsä gen. älynsä genitive älynsä älyjensä partitive älyään älyänsä älyjään älyjänsä inessive älyssään älyssänsä älyissään älyissänsä elative älystään älystänsä älyistään älyistänsä illative älyynsä älyihinsä adessive älyllään älyllänsä älyillään älyillänsä ablative älyltään älyltänsä älyiltään älyiltänsä allative älylleen älyllensä älyilleen älyillensä essive älynään älynänsä älyinään älyinänsä translative älykseen älyksensä älyikseen älyiksensä abessive älyttään älyttänsä älyittään älyittänsä instructive — — comitative — älyineen älyinensä

Derived terms

• ällyyttää
• älyinen
• -älyinen
• älykkö
• älykäs
• älyllinen
• älymystö
• älyttää
• älytä
• älytön

 

compounds

• ihmisäly
• joukkoäly
• keinoäly
• kollektiiviäly
• parviäly
• peliäly
• tekoäly
• tunneäly
• älyihminen
• älykello
• älykortinlukija
• älykortti
• älykotelo
• älykoti
• älykääpiö
• älylaite
• älylamppu
• älylasit
• älylääkekaappi
• älymittari
• älyniekka
• älynlahja
• älynlahjat
• älyntuote
• älynvälähdys
• älynväläys
• älynystyrä
• älypeli
• älyperäinen
• älypistorasia
• älypuhelin
• älypää
• älyranneke
• älysiru
• älytalo
• älytarra
• älytaulu
• älytelevisio
• älyvaate
• älyvapaa
• älyverkko
• älyvoimistelu
• älyämpäri

 

Further reading

• “äly”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Anagrams

• ylä-

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *älü. Cognates include Finnish äly and Karelian äly.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈæly/, [ˈælʲy]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈæly/, [ˈæly]
• Rhymes: -æly
• Hyphenation: ä‧ly

Noun

äly

1. intelligence
2. understanding

Declension

Declension of äly (type 4/koivu, no gradation, gemination)
	singular	plural
nominative	äly	älyt
genitive	älyn	ällyin, älylöin
partitive	ällyä	älyjä, älylöjä
illative	ällyy	ällyi, älylöihe
inessive	älys	älyis, älylöis
elative	älyst	älyist, älylöist
allative	älylle	älyille, älylöille
adessive	älyl	älyil, älylöil
ablative	älylt	älyilt, älylöilt
translative	älyks	älyiks, älylöiks
essive	älynnä, ällyyn	älyinnä, älylöinnä, ällyin, älylöin
exessive1)	älynt	älyint, älylöint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• (understanding): arvo

References

• V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 7
• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 697