yrkö

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Alternative forms

[edit]

Etymology

[edit]

yrkä +‎

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈyrkø/, [ˈyrk̟ø̞]
  • Rhymes: -yrkø
  • Hyphenation(key): yr‧kö

Noun

[edit]

yrkö (archaic)

  1. man
  2. male animal, especially a bear

Declension

[edit]
Inflection of yrkö (Kotus type 1*D/valo, k- gradation)
nominative yrkö yröt
genitive yrön yrköjen
partitive yrköä yrköjä
illative yrköön yrköihin
singular plural
nominative yrkö yröt
accusative nom. yrkö yröt
gen. yrön
genitive yrön yrköjen
partitive yrköä yrköjä
inessive yrössä yröissä
elative yröstä yröistä
illative yrköön yrköihin
adessive yröllä yröillä
ablative yröltä yröiltä
allative yrölle yröille
essive yrkönä yrköinä
translative yröksi yröiksi
abessive yröttä yröittä
instructive yröin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of yrkö (Kotus type 1*D/valo, k- gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative yrköni yrköni
accusative nom. yrköni yrköni
gen. yrköni
genitive yrköni yrköjeni
partitive yrköäni yrköjäni
inessive yrössäni yröissäni
elative yröstäni yröistäni
illative yrkööni yrköihini
adessive yrölläni yröilläni
ablative yröltäni yröiltäni
allative yrölleni yröilleni
essive yrkönäni yrköinäni
translative yrökseni yröikseni
abessive yröttäni yröittäni
instructive
comitative yrköineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative yrkösi yrkösi
accusative nom. yrkösi yrkösi
gen. yrkösi
genitive yrkösi yrköjesi
partitive yrköäsi yrköjäsi
inessive yrössäsi yröissäsi
elative yröstäsi yröistäsi
illative yrköösi yrköihisi
adessive yrölläsi yröilläsi
ablative yröltäsi yröiltäsi
allative yröllesi yröillesi
essive yrkönäsi yrköinäsi
translative yröksesi yröiksesi
abessive yröttäsi yröittäsi
instructive
comitative yrköinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative yrkömme yrkömme
accusative nom. yrkömme yrkömme
gen. yrkömme
genitive yrkömme yrköjemme
partitive yrköämme yrköjämme
inessive yrössämme yröissämme
elative yröstämme yröistämme
illative yrköömme yrköihimme
adessive yröllämme yröillämme
ablative yröltämme yröiltämme
allative yröllemme yröillemme
essive yrkönämme yrköinämme
translative yröksemme yröiksemme
abessive yröttämme yröittämme
instructive
comitative yrköinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative yrkönne yrkönne
accusative nom. yrkönne yrkönne
gen. yrkönne
genitive yrkönne yrköjenne
partitive yrköänne yrköjänne
inessive yrössänne yröissänne
elative yröstänne yröistänne
illative yrköönne yrköihinne
adessive yröllänne yröillänne
ablative yröltänne yröiltänne
allative yröllenne yröillenne
essive yrkönänne yrköinänne
translative yröksenne yröiksenne
abessive yröttänne yröittänne
instructive
comitative yrköinenne
[edit]