yritelmä

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

yritellä +‎ -mä

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈyritelmæ/, [ˈyriˌt̪e̞lmæ]
  • Rhymes: -elmæ
  • Hyphenation(key): yri‧tel‧mä

Noun

[edit]

yritelmä

  1. try, attempt, foray (often unfinished work that was an attempt to do something)

Declension

[edit]
Inflection of yritelmä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative yritelmä yritelmät
genitive yritelmän yritelmien
partitive yritelmää yritelmiä
illative yritelmään yritelmiin
singular plural
nominative yritelmä yritelmät
accusative nom. yritelmä yritelmät
gen. yritelmän
genitive yritelmän yritelmien
yritelmäin rare
partitive yritelmää yritelmiä
inessive yritelmässä yritelmissä
elative yritelmästä yritelmistä
illative yritelmään yritelmiin
adessive yritelmällä yritelmillä
ablative yritelmältä yritelmiltä
allative yritelmälle yritelmille
essive yritelmänä yritelminä
translative yritelmäksi yritelmiksi
abessive yritelmättä yritelmittä
instructive yritelmin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of yritelmä (Kotus type 10/koira, no gradation)

Further reading

[edit]