Jump to content

yllättäjä

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

yllättää +‎ -jä

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈylːætːæjæ/, [ˈylːæt̪̚ˌt̪æjæ]
  • Rhymes: -æjæ
  • Hyphenation(key): yl‧lät‧tä‧jä

Noun

[edit]

yllättäjä

  1. One who surprises.
  2. sleeper (one who achieves unexpected success)

Declension

[edit]
Inflection of yllättäjä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative yllättäjä yllättäjät
genitive yllättäjän yllättäjien
partitive yllättäjää yllättäjiä
illative yllättäjään yllättäjiin
singular plural
nominative yllättäjä yllättäjät
accusative nom. yllättäjä yllättäjät
gen. yllättäjän
genitive yllättäjän yllättäjien
yllättäjäin rare
partitive yllättäjää yllättäjiä
inessive yllättäjässä yllättäjissä
elative yllättäjästä yllättäjistä
illative yllättäjään yllättäjiin
adessive yllättäjällä yllättäjillä
ablative yllättäjältä yllättäjiltä
allative yllättäjälle yllättäjille
essive yllättäjänä yllättäjinä
translative yllättäjäksi yllättäjiksi
abessive yllättäjättä yllättäjittä
instructive yllättäjin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of yllättäjä (Kotus type 10/koira, no gradation)

Further reading

[edit]