ylikoulutettu

Finnish

Etymology

From yli- +‎ koulutettu.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈyliˌkou̯lutetːu/, [ˈyliˌko̞u̯luˌt̪e̞t̪ːu]
• Rhymes: -etːu
• Syllabification^(key): y‧li‧kou‧lu‧tet‧tu

Adjective

ylikoulutettu (comparative ylikoulutetumpi, superlative ylikoulutetuin)

1. overeducated

   Antonym: alikoulutettu

Declension

Inflection of ylikoulutettu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative		ylikoulutettu	ylikoulutetut
genitive		ylikoulutetun	ylikoulutettujen
partitive		ylikoulutettua	ylikoulutettuja
illative		ylikoulutettuun	ylikoulutettuihin
		singular	plural
nominative		ylikoulutettu	ylikoulutetut
accusative	nom.	ylikoulutettu	ylikoulutetut
	gen.	ylikoulutetun
genitive		ylikoulutetun	ylikoulutettujen
partitive		ylikoulutettua	ylikoulutettuja
inessive		ylikoulutetussa	ylikoulutetuissa
elative		ylikoulutetusta	ylikoulutetuista
illative		ylikoulutettuun	ylikoulutettuihin
adessive		ylikoulutetulla	ylikoulutetuilla
ablative		ylikoulutetulta	ylikoulutetuilta
allative		ylikoulutetulle	ylikoulutetuille
essive		ylikoulutettuna	ylikoulutettuina
translative		ylikoulutetuksi	ylikoulutetuiksi
abessive		ylikoulutetutta	ylikoulutetuitta
instructive		—	ylikoulutetuin
comitative		—	ylikoulutettuine

Possessive forms of ylikoulutettu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative ylikoulutettuni ylikoulutettuni accusative nom. ylikoulutettuni ylikoulutettuni gen. ylikoulutettuni genitive ylikoulutettuni ylikoulutettujeni partitive ylikoulutettuani ylikoulutettujani inessive ylikoulutetussani ylikoulutetuissani elative ylikoulutetustani ylikoulutetuistani illative ylikoulutettuuni ylikoulutettuihini adessive ylikoulutetullani ylikoulutetuillani ablative ylikoulutetultani ylikoulutetuiltani allative ylikoulutetulleni ylikoulutetuilleni essive ylikoulutettunani ylikoulutettuinani translative ylikoulutetukseni ylikoulutetuikseni abessive ylikoulutetuttani ylikoulutetuittani instructive — — comitative — ylikoulutettuineni second-person singular possessor singular plural nominative ylikoulutettusi ylikoulutettusi accusative nom. ylikoulutettusi ylikoulutettusi gen. ylikoulutettusi genitive ylikoulutettusi ylikoulutettujesi partitive ylikoulutettuasi ylikoulutettujasi inessive ylikoulutetussasi ylikoulutetuissasi elative ylikoulutetustasi ylikoulutetuistasi illative ylikoulutettuusi ylikoulutettuihisi adessive ylikoulutetullasi ylikoulutetuillasi ablative ylikoulutetultasi ylikoulutetuiltasi allative ylikoulutetullesi ylikoulutetuillesi essive ylikoulutettunasi ylikoulutettuinasi translative ylikoulutetuksesi ylikoulutetuiksesi abessive ylikoulutetuttasi ylikoulutetuittasi instructive — — comitative — ylikoulutettuinesi first-person plural possessor singular plural nominative ylikoulutettumme ylikoulutettumme accusative nom. ylikoulutettumme ylikoulutettumme gen. ylikoulutettumme genitive ylikoulutettumme ylikoulutettujemme partitive ylikoulutettuamme ylikoulutettujamme inessive ylikoulutetussamme ylikoulutetuissamme elative ylikoulutetustamme ylikoulutetuistamme illative ylikoulutettuumme ylikoulutettuihimme adessive ylikoulutetullamme ylikoulutetuillamme ablative ylikoulutetultamme ylikoulutetuiltamme allative ylikoulutetullemme ylikoulutetuillemme essive ylikoulutettunamme ylikoulutettuinamme translative ylikoulutetuksemme ylikoulutetuiksemme abessive ylikoulutetuttamme ylikoulutetuittamme instructive — — comitative — ylikoulutettuinemme second-person plural possessor singular plural nominative ylikoulutettunne ylikoulutettunne accusative nom. ylikoulutettunne ylikoulutettunne gen. ylikoulutettunne genitive ylikoulutettunne ylikoulutettujenne partitive ylikoulutettuanne ylikoulutettujanne inessive ylikoulutetussanne ylikoulutetuissanne elative ylikoulutetustanne ylikoulutetuistanne illative ylikoulutettuunne ylikoulutettuihinne adessive ylikoulutetullanne ylikoulutetuillanne ablative ylikoulutetultanne ylikoulutetuiltanne allative ylikoulutetullenne ylikoulutetuillenne essive ylikoulutettunanne ylikoulutettuinanne translative ylikoulutetuksenne ylikoulutetuiksenne abessive ylikoulutetuttanne ylikoulutetuittanne instructive — — comitative — ylikoulutettuinenne third-person possessor singular plural nominative ylikoulutettunsa ylikoulutettunsa accusative nom. ylikoulutettunsa ylikoulutettunsa gen. ylikoulutettunsa genitive ylikoulutettunsa ylikoulutettujensa partitive ylikoulutettuaan ylikoulutettuansa ylikoulutettujaan ylikoulutettujansa inessive ylikoulutetussaan ylikoulutetussansa ylikoulutetuissaan ylikoulutetuissansa elative ylikoulutetustaan ylikoulutetustansa ylikoulutetuistaan ylikoulutetuistansa illative ylikoulutettuunsa ylikoulutettuihinsa adessive ylikoulutetullaan ylikoulutetullansa ylikoulutetuillaan ylikoulutetuillansa ablative ylikoulutetultaan ylikoulutetultansa ylikoulutetuiltaan ylikoulutetuiltansa allative ylikoulutetulleen ylikoulutetullensa ylikoulutetuilleen ylikoulutetuillensa essive ylikoulutettunaan ylikoulutettunansa ylikoulutettuinaan ylikoulutettuinansa translative ylikoulutetukseen ylikoulutetuksensa ylikoulutetuikseen ylikoulutetuiksensa abessive ylikoulutetuttaan ylikoulutetuttansa ylikoulutetuittaan ylikoulutetuittansa instructive — — comitative — ylikoulutettuineen ylikoulutettuinensa

Further reading

• “ylikoulutettu”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04