yleispuhekieli

Finnish

Etymology

yleis- +‎ puhekieli

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈylei̯sˌpuheˣˌkie̯li/, [ˈyle̞i̯s̠ˌpuɦe̞k̚ˌk̟ie̞̯li]
• Rhymes: -ieli
• Hyphenation^(key): yleis‧puhe‧kieli

Noun

yleispuhekieli

1. a colloquial language with no or little regional variation
2. standard spoken language

Declension

Inflection of yleispuhekieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative		yleispuhekieli	yleispuhekielet
genitive		yleispuhekielen	yleispuhekielten yleispuhekielien
partitive		yleispuhekieltä	yleispuhekieliä
illative		yleispuhekieleen	yleispuhekieliin
		singular	plural
nominative		yleispuhekieli	yleispuhekielet
accusative	nom.	yleispuhekieli	yleispuhekielet
	gen.	yleispuhekielen
genitive		yleispuhekielen	yleispuhekielten yleispuhekielien
partitive		yleispuhekieltä	yleispuhekieliä
inessive		yleispuhekielessä	yleispuhekielissä
elative		yleispuhekielestä	yleispuhekielistä
illative		yleispuhekieleen	yleispuhekieliin
adessive		yleispuhekielellä	yleispuhekielillä
ablative		yleispuhekieleltä	yleispuhekieliltä
allative		yleispuhekielelle	yleispuhekielille
essive		yleispuhekielenä	yleispuhekielinä
translative		yleispuhekieleksi	yleispuhekieliksi
abessive		yleispuhekielettä	yleispuhekielittä
instructive		—	yleispuhekielin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of yleispuhekieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative yleispuhekieleni yleispuhekieleni accusative nom. yleispuhekieleni yleispuhekieleni gen. yleispuhekieleni genitive yleispuhekieleni yleispuhekielteni yleispuhekielieni partitive yleispuhekieltäni yleispuhekieliäni inessive yleispuhekielessäni yleispuhekielissäni elative yleispuhekielestäni yleispuhekielistäni illative yleispuhekieleeni yleispuhekieliini adessive yleispuhekielelläni yleispuhekielilläni ablative yleispuhekieleltäni yleispuhekieliltäni allative yleispuhekielelleni yleispuhekielilleni essive yleispuhekielenäni yleispuhekielinäni translative yleispuhekielekseni yleispuhekielikseni abessive yleispuhekielettäni yleispuhekielittäni instructive — — comitative — yleispuhekielineni second-person singular possessor singular plural nominative yleispuhekielesi yleispuhekielesi accusative nom. yleispuhekielesi yleispuhekielesi gen. yleispuhekielesi genitive yleispuhekielesi yleispuhekieltesi yleispuhekieliesi partitive yleispuhekieltäsi yleispuhekieliäsi inessive yleispuhekielessäsi yleispuhekielissäsi elative yleispuhekielestäsi yleispuhekielistäsi illative yleispuhekieleesi yleispuhekieliisi adessive yleispuhekielelläsi yleispuhekielilläsi ablative yleispuhekieleltäsi yleispuhekieliltäsi allative yleispuhekielellesi yleispuhekielillesi essive yleispuhekielenäsi yleispuhekielinäsi translative yleispuhekieleksesi yleispuhekieliksesi abessive yleispuhekielettäsi yleispuhekielittäsi instructive — — comitative — yleispuhekielinesi first-person plural possessor singular plural nominative yleispuhekielemme yleispuhekielemme accusative nom. yleispuhekielemme yleispuhekielemme gen. yleispuhekielemme genitive yleispuhekielemme yleispuhekieltemme yleispuhekieliemme partitive yleispuhekieltämme yleispuhekieliämme inessive yleispuhekielessämme yleispuhekielissämme elative yleispuhekielestämme yleispuhekielistämme illative yleispuhekieleemme yleispuhekieliimme adessive yleispuhekielellämme yleispuhekielillämme ablative yleispuhekieleltämme yleispuhekieliltämme allative yleispuhekielellemme yleispuhekielillemme essive yleispuhekielenämme yleispuhekielinämme translative yleispuhekieleksemme yleispuhekieliksemme abessive yleispuhekielettämme yleispuhekielittämme instructive — — comitative — yleispuhekielinemme second-person plural possessor singular plural nominative yleispuhekielenne yleispuhekielenne accusative nom. yleispuhekielenne yleispuhekielenne gen. yleispuhekielenne genitive yleispuhekielenne yleispuhekieltenne yleispuhekielienne partitive yleispuhekieltänne yleispuhekieliänne inessive yleispuhekielessänne yleispuhekielissänne elative yleispuhekielestänne yleispuhekielistänne illative yleispuhekieleenne yleispuhekieliinne adessive yleispuhekielellänne yleispuhekielillänne ablative yleispuhekieleltänne yleispuhekieliltänne allative yleispuhekielellenne yleispuhekielillenne essive yleispuhekielenänne yleispuhekielinänne translative yleispuhekieleksenne yleispuhekieliksenne abessive yleispuhekielettänne yleispuhekielittänne instructive — — comitative — yleispuhekielinenne third-person possessor singular plural nominative yleispuhekielensä yleispuhekielensä accusative nom. yleispuhekielensä yleispuhekielensä gen. yleispuhekielensä genitive yleispuhekielensä yleispuhekieltensä yleispuhekieliensä partitive yleispuhekieltään yleispuhekieltänsä yleispuhekieliään yleispuhekieliänsä inessive yleispuhekielessään yleispuhekielessänsä yleispuhekielissään yleispuhekielissänsä elative yleispuhekielestään yleispuhekielestänsä yleispuhekielistään yleispuhekielistänsä illative yleispuhekieleensä yleispuhekieliinsä adessive yleispuhekielellään yleispuhekielellänsä yleispuhekielillään yleispuhekielillänsä ablative yleispuhekieleltään yleispuhekieleltänsä yleispuhekieliltään yleispuhekieliltänsä allative yleispuhekielelleen yleispuhekielellensä yleispuhekielilleen yleispuhekielillensä essive yleispuhekielenään yleispuhekielenänsä yleispuhekielinään yleispuhekielinänsä translative yleispuhekielekseen yleispuhekieleksensä yleispuhekielikseen yleispuhekieliksensä abessive yleispuhekielettään yleispuhekielettänsä yleispuhekielittään yleispuhekielittänsä instructive — — comitative — yleispuhekielineen yleispuhekielinensä

Further reading

• “yleispuhekieli”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04