Jump to content

yksinpeli

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

yksin +‎ peli

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈyksinˌpeli/, [ˈyks̠imˌpe̞li]
  • Rhymes: -eli
  • Hyphenation(key): yksin‧peli

Noun

[edit]

yksinpeli

  1. singleplayer game

Declension

[edit]
Inflection of yksinpeli (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative yksinpeli yksinpelit
genitive yksinpelin yksinpelien
partitive yksinpeliä yksinpelejä
illative yksinpeliin yksinpeleihin
singular plural
nominative yksinpeli yksinpelit
accusative nom. yksinpeli yksinpelit
gen. yksinpelin
genitive yksinpelin yksinpelien
partitive yksinpeliä yksinpelejä
inessive yksinpelissä yksinpeleissä
elative yksinpelistä yksinpeleistä
illative yksinpeliin yksinpeleihin
adessive yksinpelillä yksinpeleillä
ablative yksinpeliltä yksinpeleiltä
allative yksinpelille yksinpeleille
essive yksinpelinä yksinpeleinä
translative yksinpeliksi yksinpeleiksi
abessive yksinpelittä yksinpeleittä
instructive yksinpelein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of yksinpeli (Kotus type 5/risti, no gradation)

Further reading

[edit]