yksinoikeutettu

Finnish

Etymology

yksin +‎ oikeutettu

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈyksinˌoi̯keu̯tetːu/, [ˈyks̠inˌo̞i̯k̟e̞u̯ˌt̪e̞t̪ːu]
• Rhymes: -etːu
• Hyphenation^(key): yksin‧oikeu‧tet‧tu

Adjective

yksinoikeutettu

1. exclusive (with exclusive right)

Declension

Inflection of yksinoikeutettu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative		yksinoikeutettu	yksinoikeutetut
genitive		yksinoikeutetun	yksinoikeutettujen
partitive		yksinoikeutettua	yksinoikeutettuja
illative		yksinoikeutettuun	yksinoikeutettuihin
		singular	plural
nominative		yksinoikeutettu	yksinoikeutetut
accusative	nom.	yksinoikeutettu	yksinoikeutetut
	gen.	yksinoikeutetun
genitive		yksinoikeutetun	yksinoikeutettujen
partitive		yksinoikeutettua	yksinoikeutettuja
inessive		yksinoikeutetussa	yksinoikeutetuissa
elative		yksinoikeutetusta	yksinoikeutetuista
illative		yksinoikeutettuun	yksinoikeutettuihin
adessive		yksinoikeutetulla	yksinoikeutetuilla
ablative		yksinoikeutetulta	yksinoikeutetuilta
allative		yksinoikeutetulle	yksinoikeutetuille
essive		yksinoikeutettuna	yksinoikeutettuina
translative		yksinoikeutetuksi	yksinoikeutetuiksi
abessive		yksinoikeutetutta	yksinoikeutetuitta
instructive		—	yksinoikeutetuin
comitative		—	yksinoikeutettuine

Possessive forms of yksinoikeutettu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative yksinoikeutettuni yksinoikeutettuni accusative nom. yksinoikeutettuni yksinoikeutettuni gen. yksinoikeutettuni genitive yksinoikeutettuni yksinoikeutettujeni partitive yksinoikeutettuani yksinoikeutettujani inessive yksinoikeutetussani yksinoikeutetuissani elative yksinoikeutetustani yksinoikeutetuistani illative yksinoikeutettuuni yksinoikeutettuihini adessive yksinoikeutetullani yksinoikeutetuillani ablative yksinoikeutetultani yksinoikeutetuiltani allative yksinoikeutetulleni yksinoikeutetuilleni essive yksinoikeutettunani yksinoikeutettuinani translative yksinoikeutetukseni yksinoikeutetuikseni abessive yksinoikeutetuttani yksinoikeutetuittani instructive — — comitative — yksinoikeutettuineni second-person singular possessor singular plural nominative yksinoikeutettusi yksinoikeutettusi accusative nom. yksinoikeutettusi yksinoikeutettusi gen. yksinoikeutettusi genitive yksinoikeutettusi yksinoikeutettujesi partitive yksinoikeutettuasi yksinoikeutettujasi inessive yksinoikeutetussasi yksinoikeutetuissasi elative yksinoikeutetustasi yksinoikeutetuistasi illative yksinoikeutettuusi yksinoikeutettuihisi adessive yksinoikeutetullasi yksinoikeutetuillasi ablative yksinoikeutetultasi yksinoikeutetuiltasi allative yksinoikeutetullesi yksinoikeutetuillesi essive yksinoikeutettunasi yksinoikeutettuinasi translative yksinoikeutetuksesi yksinoikeutetuiksesi abessive yksinoikeutetuttasi yksinoikeutetuittasi instructive — — comitative — yksinoikeutettuinesi first-person plural possessor singular plural nominative yksinoikeutettumme yksinoikeutettumme accusative nom. yksinoikeutettumme yksinoikeutettumme gen. yksinoikeutettumme genitive yksinoikeutettumme yksinoikeutettujemme partitive yksinoikeutettuamme yksinoikeutettujamme inessive yksinoikeutetussamme yksinoikeutetuissamme elative yksinoikeutetustamme yksinoikeutetuistamme illative yksinoikeutettuumme yksinoikeutettuihimme adessive yksinoikeutetullamme yksinoikeutetuillamme ablative yksinoikeutetultamme yksinoikeutetuiltamme allative yksinoikeutetullemme yksinoikeutetuillemme essive yksinoikeutettunamme yksinoikeutettuinamme translative yksinoikeutetuksemme yksinoikeutetuiksemme abessive yksinoikeutetuttamme yksinoikeutetuittamme instructive — — comitative — yksinoikeutettuinemme second-person plural possessor singular plural nominative yksinoikeutettunne yksinoikeutettunne accusative nom. yksinoikeutettunne yksinoikeutettunne gen. yksinoikeutettunne genitive yksinoikeutettunne yksinoikeutettujenne partitive yksinoikeutettuanne yksinoikeutettujanne inessive yksinoikeutetussanne yksinoikeutetuissanne elative yksinoikeutetustanne yksinoikeutetuistanne illative yksinoikeutettuunne yksinoikeutettuihinne adessive yksinoikeutetullanne yksinoikeutetuillanne ablative yksinoikeutetultanne yksinoikeutetuiltanne allative yksinoikeutetullenne yksinoikeutetuillenne essive yksinoikeutettunanne yksinoikeutettuinanne translative yksinoikeutetuksenne yksinoikeutetuiksenne abessive yksinoikeutetuttanne yksinoikeutetuittanne instructive — — comitative — yksinoikeutettuinenne third-person possessor singular plural nominative yksinoikeutettunsa yksinoikeutettunsa accusative nom. yksinoikeutettunsa yksinoikeutettunsa gen. yksinoikeutettunsa genitive yksinoikeutettunsa yksinoikeutettujensa partitive yksinoikeutettuaan yksinoikeutettuansa yksinoikeutettujaan yksinoikeutettujansa inessive yksinoikeutetussaan yksinoikeutetussansa yksinoikeutetuissaan yksinoikeutetuissansa elative yksinoikeutetustaan yksinoikeutetustansa yksinoikeutetuistaan yksinoikeutetuistansa illative yksinoikeutettuunsa yksinoikeutettuihinsa adessive yksinoikeutetullaan yksinoikeutetullansa yksinoikeutetuillaan yksinoikeutetuillansa ablative yksinoikeutetultaan yksinoikeutetultansa yksinoikeutetuiltaan yksinoikeutetuiltansa allative yksinoikeutetulleen yksinoikeutetullensa yksinoikeutetuilleen yksinoikeutetuillensa essive yksinoikeutettunaan yksinoikeutettunansa yksinoikeutettuinaan yksinoikeutettuinansa translative yksinoikeutetukseen yksinoikeutetuksensa yksinoikeutetuikseen yksinoikeutetuiksensa abessive yksinoikeutetuttaan yksinoikeutetuttansa yksinoikeutetuittaan yksinoikeutetuittansa instructive — — comitative — yksinoikeutettuineen yksinoikeutettuinensa

Derived terms

• yksinoikeutetusti

Further reading

• “yksinoikeutettu”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04