yhdentekevä

Finnish

Etymology

yhden +‎ tekevä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈyhdenˌtekeʋæ/, [ˈyçde̞n̪ˌt̪e̞k̟e̞ʋæ]
• Rhymes: -ekeʋæ
• Syllabification^(key): yh‧den‧te‧ke‧vä

Adjective

yhdentekevä (comparative yhdentekevämpi, superlative yhdentekevin)

1. negligible, immaterial, inconsequential, unimportant

Declension

Inflection of yhdentekevä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		yhdentekevä	yhdentekevät
genitive		yhdentekevän	yhdentekevien
partitive		yhdentekevää	yhdentekeviä
illative		yhdentekevään	yhdentekeviin
		singular	plural
nominative		yhdentekevä	yhdentekevät
accusative	nom.	yhdentekevä	yhdentekevät
	gen.	yhdentekevän
genitive		yhdentekevän	yhdentekevien yhdentekeväin rare
partitive		yhdentekevää	yhdentekeviä
inessive		yhdentekevässä	yhdentekevissä
elative		yhdentekevästä	yhdentekevistä
illative		yhdentekevään	yhdentekeviin
adessive		yhdentekevällä	yhdentekevillä
ablative		yhdentekevältä	yhdentekeviltä
allative		yhdentekevälle	yhdentekeville
essive		yhdentekevänä	yhdentekevinä
translative		yhdentekeväksi	yhdentekeviksi
abessive		yhdentekevättä	yhdentekevittä
instructive		—	yhdentekevin
comitative		—	yhdentekevine

Possessive forms of yhdentekevä (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative yhdentekeväni yhdentekeväni accusative nom. yhdentekeväni yhdentekeväni gen. yhdentekeväni genitive yhdentekeväni yhdentekevieni yhdentekeväini rare partitive yhdentekevääni yhdentekeviäni inessive yhdentekevässäni yhdentekevissäni elative yhdentekevästäni yhdentekevistäni illative yhdentekevääni yhdentekeviini adessive yhdentekevälläni yhdentekevilläni ablative yhdentekevältäni yhdentekeviltäni allative yhdentekevälleni yhdentekevilleni essive yhdentekevänäni yhdentekevinäni translative yhdentekeväkseni yhdentekevikseni abessive yhdentekevättäni yhdentekevittäni instructive — — comitative — yhdentekevineni second-person singular possessor singular plural nominative yhdentekeväsi yhdentekeväsi accusative nom. yhdentekeväsi yhdentekeväsi gen. yhdentekeväsi genitive yhdentekeväsi yhdentekeviesi yhdentekeväisi rare partitive yhdentekevääsi yhdentekeviäsi inessive yhdentekevässäsi yhdentekevissäsi elative yhdentekevästäsi yhdentekevistäsi illative yhdentekevääsi yhdentekeviisi adessive yhdentekevälläsi yhdentekevilläsi ablative yhdentekevältäsi yhdentekeviltäsi allative yhdentekevällesi yhdentekevillesi essive yhdentekevänäsi yhdentekevinäsi translative yhdentekeväksesi yhdentekeviksesi abessive yhdentekevättäsi yhdentekevittäsi instructive — — comitative — yhdentekevinesi first-person plural possessor singular plural nominative yhdentekevämme yhdentekevämme accusative nom. yhdentekevämme yhdentekevämme gen. yhdentekevämme genitive yhdentekevämme yhdentekeviemme yhdentekeväimme rare partitive yhdentekeväämme yhdentekeviämme inessive yhdentekevässämme yhdentekevissämme elative yhdentekevästämme yhdentekevistämme illative yhdentekeväämme yhdentekeviimme adessive yhdentekevällämme yhdentekevillämme ablative yhdentekevältämme yhdentekeviltämme allative yhdentekevällemme yhdentekevillemme essive yhdentekevänämme yhdentekevinämme translative yhdentekeväksemme yhdentekeviksemme abessive yhdentekevättämme yhdentekevittämme instructive — — comitative — yhdentekevinemme second-person plural possessor singular plural nominative yhdentekevänne yhdentekevänne accusative nom. yhdentekevänne yhdentekevänne gen. yhdentekevänne genitive yhdentekevänne yhdentekevienne yhdentekeväinne rare partitive yhdentekeväänne yhdentekeviänne inessive yhdentekevässänne yhdentekevissänne elative yhdentekevästänne yhdentekevistänne illative yhdentekeväänne yhdentekeviinne adessive yhdentekevällänne yhdentekevillänne ablative yhdentekevältänne yhdentekeviltänne allative yhdentekevällenne yhdentekevillenne essive yhdentekevänänne yhdentekevinänne translative yhdentekeväksenne yhdentekeviksenne abessive yhdentekevättänne yhdentekevittänne instructive — — comitative — yhdentekevinenne third-person possessor singular plural nominative yhdentekevänsä yhdentekevänsä accusative nom. yhdentekevänsä yhdentekevänsä gen. yhdentekevänsä genitive yhdentekevänsä yhdentekeviensä yhdentekeväinsä rare partitive yhdentekeväänsä yhdentekeviään yhdentekeviänsä inessive yhdentekevässään yhdentekevässänsä yhdentekevissään yhdentekevissänsä elative yhdentekevästään yhdentekevästänsä yhdentekevistään yhdentekevistänsä illative yhdentekeväänsä yhdentekeviinsä adessive yhdentekevällään yhdentekevällänsä yhdentekevillään yhdentekevillänsä ablative yhdentekevältään yhdentekevältänsä yhdentekeviltään yhdentekeviltänsä allative yhdentekevälleen yhdentekevällensä yhdentekevilleen yhdentekevillensä essive yhdentekevänään yhdentekevänänsä yhdentekevinään yhdentekevinänsä translative yhdentekeväkseen yhdentekeväksensä yhdentekevikseen yhdentekeviksensä abessive yhdentekevättään yhdentekevättänsä yhdentekevittään yhdentekevittänsä instructive — — comitative — yhdentekevineen yhdentekevinensä

Derived terms

• yhdentekevyys
• yhdentekevästi

Further reading

• “yhdentekevä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04