vuorokohdistus

Finnish

Etymology

vuoro +‎ kohdistus

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋuo̯roˌkohdistus/, [ˈʋuo̞̯ro̞ˌko̞xdis̠tus̠]
• Rhymes: -ohdistus
• Syllabification^(key): vuo‧ro‧koh‧dis‧tus

Noun

vuorokohdistus

1. drop match, offset match (wallpaper match type where drops are aligned diagonally, with a specific vertical offset between adjacent drops)

Declension

Inflection of vuorokohdistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		vuorokohdistus	vuorokohdistukset
genitive		vuorokohdistuksen	vuorokohdistusten vuorokohdistuksien
partitive		vuorokohdistusta	vuorokohdistuksia
illative		vuorokohdistukseen	vuorokohdistuksiin
		singular	plural
nominative		vuorokohdistus	vuorokohdistukset
accusative	nom.	vuorokohdistus	vuorokohdistukset
	gen.	vuorokohdistuksen
genitive		vuorokohdistuksen	vuorokohdistusten vuorokohdistuksien
partitive		vuorokohdistusta	vuorokohdistuksia
inessive		vuorokohdistuksessa	vuorokohdistuksissa
elative		vuorokohdistuksesta	vuorokohdistuksista
illative		vuorokohdistukseen	vuorokohdistuksiin
adessive		vuorokohdistuksella	vuorokohdistuksilla
ablative		vuorokohdistukselta	vuorokohdistuksilta
allative		vuorokohdistukselle	vuorokohdistuksille
essive		vuorokohdistuksena	vuorokohdistuksina
translative		vuorokohdistukseksi	vuorokohdistuksiksi
abessive		vuorokohdistuksetta	vuorokohdistuksitta
instructive		—	vuorokohdistuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vuorokohdistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative vuorokohdistukseni vuorokohdistukseni accusative nom. vuorokohdistukseni vuorokohdistukseni gen. vuorokohdistukseni genitive vuorokohdistukseni vuorokohdistusteni vuorokohdistuksieni partitive vuorokohdistustani vuorokohdistuksiani inessive vuorokohdistuksessani vuorokohdistuksissani elative vuorokohdistuksestani vuorokohdistuksistani illative vuorokohdistukseeni vuorokohdistuksiini adessive vuorokohdistuksellani vuorokohdistuksillani ablative vuorokohdistukseltani vuorokohdistuksiltani allative vuorokohdistukselleni vuorokohdistuksilleni essive vuorokohdistuksenani vuorokohdistuksinani translative vuorokohdistuksekseni vuorokohdistuksikseni abessive vuorokohdistuksettani vuorokohdistuksittani instructive — — comitative — vuorokohdistuksineni second-person singular possessor singular plural nominative vuorokohdistuksesi vuorokohdistuksesi accusative nom. vuorokohdistuksesi vuorokohdistuksesi gen. vuorokohdistuksesi genitive vuorokohdistuksesi vuorokohdistustesi vuorokohdistuksiesi partitive vuorokohdistustasi vuorokohdistuksiasi inessive vuorokohdistuksessasi vuorokohdistuksissasi elative vuorokohdistuksestasi vuorokohdistuksistasi illative vuorokohdistukseesi vuorokohdistuksiisi adessive vuorokohdistuksellasi vuorokohdistuksillasi ablative vuorokohdistukseltasi vuorokohdistuksiltasi allative vuorokohdistuksellesi vuorokohdistuksillesi essive vuorokohdistuksenasi vuorokohdistuksinasi translative vuorokohdistukseksesi vuorokohdistuksiksesi abessive vuorokohdistuksettasi vuorokohdistuksittasi instructive — — comitative — vuorokohdistuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative vuorokohdistuksemme vuorokohdistuksemme accusative nom. vuorokohdistuksemme vuorokohdistuksemme gen. vuorokohdistuksemme genitive vuorokohdistuksemme vuorokohdistustemme vuorokohdistuksiemme partitive vuorokohdistustamme vuorokohdistuksiamme inessive vuorokohdistuksessamme vuorokohdistuksissamme elative vuorokohdistuksestamme vuorokohdistuksistamme illative vuorokohdistukseemme vuorokohdistuksiimme adessive vuorokohdistuksellamme vuorokohdistuksillamme ablative vuorokohdistukseltamme vuorokohdistuksiltamme allative vuorokohdistuksellemme vuorokohdistuksillemme essive vuorokohdistuksenamme vuorokohdistuksinamme translative vuorokohdistukseksemme vuorokohdistuksiksemme abessive vuorokohdistuksettamme vuorokohdistuksittamme instructive — — comitative — vuorokohdistuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative vuorokohdistuksenne vuorokohdistuksenne accusative nom. vuorokohdistuksenne vuorokohdistuksenne gen. vuorokohdistuksenne genitive vuorokohdistuksenne vuorokohdistustenne vuorokohdistuksienne partitive vuorokohdistustanne vuorokohdistuksianne inessive vuorokohdistuksessanne vuorokohdistuksissanne elative vuorokohdistuksestanne vuorokohdistuksistanne illative vuorokohdistukseenne vuorokohdistuksiinne adessive vuorokohdistuksellanne vuorokohdistuksillanne ablative vuorokohdistukseltanne vuorokohdistuksiltanne allative vuorokohdistuksellenne vuorokohdistuksillenne essive vuorokohdistuksenanne vuorokohdistuksinanne translative vuorokohdistukseksenne vuorokohdistuksiksenne abessive vuorokohdistuksettanne vuorokohdistuksittanne instructive — — comitative — vuorokohdistuksinenne third-person possessor singular plural nominative vuorokohdistuksensa vuorokohdistuksensa accusative nom. vuorokohdistuksensa vuorokohdistuksensa gen. vuorokohdistuksensa genitive vuorokohdistuksensa vuorokohdistustensa vuorokohdistuksiensa partitive vuorokohdistustaan vuorokohdistustansa vuorokohdistuksiaan vuorokohdistuksiansa inessive vuorokohdistuksessaan vuorokohdistuksessansa vuorokohdistuksissaan vuorokohdistuksissansa elative vuorokohdistuksestaan vuorokohdistuksestansa vuorokohdistuksistaan vuorokohdistuksistansa illative vuorokohdistukseensa vuorokohdistuksiinsa adessive vuorokohdistuksellaan vuorokohdistuksellansa vuorokohdistuksillaan vuorokohdistuksillansa ablative vuorokohdistukseltaan vuorokohdistukseltansa vuorokohdistuksiltaan vuorokohdistuksiltansa allative vuorokohdistukselleen vuorokohdistuksellensa vuorokohdistuksilleen vuorokohdistuksillensa essive vuorokohdistuksenaan vuorokohdistuksenansa vuorokohdistuksinaan vuorokohdistuksinansa translative vuorokohdistuksekseen vuorokohdistukseksensa vuorokohdistuksikseen vuorokohdistuksiksensa abessive vuorokohdistuksettaan vuorokohdistuksettansa vuorokohdistuksittaan vuorokohdistuksittansa instructive — — comitative — vuorokohdistuksineen vuorokohdistuksinensa