Jump to content

vollotus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

vollottaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈʋolːotus/, [ˈʋo̞lːo̞t̪us̠]
  • Rhymes: -olːotus
  • Hyphenation(key): vol‧lo‧tus

Noun

[edit]

vollotus (colloquial)

  1. crying, blubbering

Declension

[edit]
Inflection of vollotus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative vollotus vollotukset
genitive vollotuksen vollotusten
vollotuksien
partitive vollotusta vollotuksia
illative vollotukseen vollotuksiin
singular plural
nominative vollotus vollotukset
accusative nom. vollotus vollotukset
gen. vollotuksen
genitive vollotuksen vollotusten
vollotuksien
partitive vollotusta vollotuksia
inessive vollotuksessa vollotuksissa
elative vollotuksesta vollotuksista
illative vollotukseen vollotuksiin
adessive vollotuksella vollotuksilla
ablative vollotukselta vollotuksilta
allative vollotukselle vollotuksille
essive vollotuksena vollotuksina
translative vollotukseksi vollotuksiksi
abessive vollotuksetta vollotuksitta
instructive vollotuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vollotus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]