Jump to content

virkaikä

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

virka +‎ ikä

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈʋirkɑˌikæ/, [ˈʋirkɑ̝ˌik̟æ]
  • Rhymes: -ikæ
  • Hyphenation(key): virka‧ikä

Noun

[edit]

virkaikä

  1. seniority in office

Declension

[edit]
Inflection of virkaikä (Kotus type 10*D/koira, k- gradation)
nominative virkaikä virkaiät
genitive virkaiän virkaikien
partitive virkaikää virkaikiä
illative virkaikään virkaikiin
singular plural
nominative virkaikä virkaiät
accusative nom. virkaikä virkaiät
gen. virkaiän
genitive virkaiän virkaikien
virkaikäin rare
partitive virkaikää virkaikiä
inessive virkaiässä virkai’issä
elative virkaiästä virkai’istä
illative virkaikään virkaikiin
adessive virkaiällä virkai’illä
ablative virkaiältä virkai’iltä
allative virkaiälle virkai’ille
essive virkaikänä virkaikinä
translative virkaiäksi virkai’iksi
abessive virkaiättä virkai’ittä
instructive virkai’in
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of virkaikä (Kotus type 10*D/koira, k- gradation)

Further reading

[edit]