viitattu

Finnish

Participle

viitattu

1. past passive participle of viitata

Declension

Inflection of viitattu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative		viitattu	viitatut
genitive		viitatun	viitattujen
partitive		viitattua	viitattuja
illative		viitattuun	viitattuihin
		singular	plural
nominative		viitattu	viitatut
accusative	nom.	viitattu	viitatut
	gen.	viitatun
genitive		viitatun	viitattujen
partitive		viitattua	viitattuja
inessive		viitatussa	viitatuissa
elative		viitatusta	viitatuista
illative		viitattuun	viitattuihin
adessive		viitatulla	viitatuilla
ablative		viitatulta	viitatuilta
allative		viitatulle	viitatuille
essive		viitattuna	viitattuina
translative		viitatuksi	viitatuiksi
abessive		viitatutta	viitatuitta
instructive		—	viitatuin
comitative		—	viitattuine

Possessive forms of viitattu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative viitattuni viitattuni accusative nom. viitattuni viitattuni gen. viitattuni genitive viitattuni viitattujeni partitive viitattuani viitattujani inessive viitatussani viitatuissani elative viitatustani viitatuistani illative viitattuuni viitattuihini adessive viitatullani viitatuillani ablative viitatultani viitatuiltani allative viitatulleni viitatuilleni essive viitattunani viitattuinani translative viitatukseni viitatuikseni abessive viitatuttani viitatuittani instructive — — comitative — viitattuineni second-person singular possessor singular plural nominative viitattusi viitattusi accusative nom. viitattusi viitattusi gen. viitattusi genitive viitattusi viitattujesi partitive viitattuasi viitattujasi inessive viitatussasi viitatuissasi elative viitatustasi viitatuistasi illative viitattuusi viitattuihisi adessive viitatullasi viitatuillasi ablative viitatultasi viitatuiltasi allative viitatullesi viitatuillesi essive viitattunasi viitattuinasi translative viitatuksesi viitatuiksesi abessive viitatuttasi viitatuittasi instructive — — comitative — viitattuinesi first-person plural possessor singular plural nominative viitattumme viitattumme accusative nom. viitattumme viitattumme gen. viitattumme genitive viitattumme viitattujemme partitive viitattuamme viitattujamme inessive viitatussamme viitatuissamme elative viitatustamme viitatuistamme illative viitattuumme viitattuihimme adessive viitatullamme viitatuillamme ablative viitatultamme viitatuiltamme allative viitatullemme viitatuillemme essive viitattunamme viitattuinamme translative viitatuksemme viitatuiksemme abessive viitatuttamme viitatuittamme instructive — — comitative — viitattuinemme second-person plural possessor singular plural nominative viitattunne viitattunne accusative nom. viitattunne viitattunne gen. viitattunne genitive viitattunne viitattujenne partitive viitattuanne viitattujanne inessive viitatussanne viitatuissanne elative viitatustanne viitatuistanne illative viitattuunne viitattuihinne adessive viitatullanne viitatuillanne ablative viitatultanne viitatuiltanne allative viitatullenne viitatuillenne essive viitattunanne viitattuinanne translative viitatuksenne viitatuiksenne abessive viitatuttanne viitatuittanne instructive — — comitative — viitattuinenne third-person possessor singular plural nominative viitattunsa viitattunsa accusative nom. viitattunsa viitattunsa gen. viitattunsa genitive viitattunsa viitattujensa partitive viitattuaan viitattuansa viitattujaan viitattujansa inessive viitatussaan viitatussansa viitatuissaan viitatuissansa elative viitatustaan viitatustansa viitatuistaan viitatuistansa illative viitattuunsa viitattuihinsa adessive viitatullaan viitatullansa viitatuillaan viitatuillansa ablative viitatultaan viitatultansa viitatuiltaan viitatuiltansa allative viitatulleen viitatullensa viitatuilleen viitatuillensa essive viitattunaan viitattunansa viitattuinaan viitattuinansa translative viitatukseen viitatuksensa viitatuikseen viitatuiksensa abessive viitatuttaan viitatuttansa viitatuittaan viitatuittansa instructive — — comitative — viitattuineen viitattuinensa

Anagrams

• taivutti