viita
Appearance
See also: Viita
Finnish
[edit]Etymology
[edit]From Proto-Finnic *viita, borrowed from Proto-Germanic *widuz.
Pronunciation
[edit]Noun
[edit]viita
- A thicket of young deciduous trees.
Declension
[edit]Inflection of viita (Kotus type 9*F/kala, t-d gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | viita | viidat | |
genitive | viidan | viitojen | |
partitive | viitaa | viitoja | |
illative | viitaan | viitoihin | |
singular | plural | ||
nominative | viita | viidat | |
accusative | nom. | viita | viidat |
gen. | viidan | ||
genitive | viidan | viitojen viitain rare | |
partitive | viitaa | viitoja | |
inessive | viidassa | viidoissa | |
elative | viidasta | viidoista | |
illative | viitaan | viitoihin | |
adessive | viidalla | viidoilla | |
ablative | viidalta | viidoilta | |
allative | viidalle | viidoille | |
essive | viitana | viitoina | |
translative | viidaksi | viidoiksi | |
abessive | viidatta | viidoitta | |
instructive | — | viidoin | |
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms
[edit]compounds
See also
[edit]Further reading
[edit]- “viita”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04