verorasitus

Finnish

Etymology

vero +‎ rasitus

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋeroˌrɑsitus/, [ˈʋe̞ro̞ˌrɑ̝s̠it̪us̠]
• Rhymes: -ɑsitus
• Hyphenation^(key): vero‧rasi‧tus

Noun

verorasitus

1. burden of taxation

Declension

Inflection of verorasitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		verorasitus	verorasitukset
genitive		verorasituksen	verorasitusten verorasituksien
partitive		verorasitusta	verorasituksia
illative		verorasitukseen	verorasituksiin
		singular	plural
nominative		verorasitus	verorasitukset
accusative	nom.	verorasitus	verorasitukset
	gen.	verorasituksen
genitive		verorasituksen	verorasitusten verorasituksien
partitive		verorasitusta	verorasituksia
inessive		verorasituksessa	verorasituksissa
elative		verorasituksesta	verorasituksista
illative		verorasitukseen	verorasituksiin
adessive		verorasituksella	verorasituksilla
ablative		verorasitukselta	verorasituksilta
allative		verorasitukselle	verorasituksille
essive		verorasituksena	verorasituksina
translative		verorasitukseksi	verorasituksiksi
abessive		verorasituksetta	verorasituksitta
instructive		—	verorasituksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of verorasitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative verorasitukseni verorasitukseni accusative nom. verorasitukseni verorasitukseni gen. verorasitukseni genitive verorasitukseni verorasitusteni verorasituksieni partitive verorasitustani verorasituksiani inessive verorasituksessani verorasituksissani elative verorasituksestani verorasituksistani illative verorasitukseeni verorasituksiini adessive verorasituksellani verorasituksillani ablative verorasitukseltani verorasituksiltani allative verorasitukselleni verorasituksilleni essive verorasituksenani verorasituksinani translative verorasituksekseni verorasituksikseni abessive verorasituksettani verorasituksittani instructive — — comitative — verorasituksineni second-person singular possessor singular plural nominative verorasituksesi verorasituksesi accusative nom. verorasituksesi verorasituksesi gen. verorasituksesi genitive verorasituksesi verorasitustesi verorasituksiesi partitive verorasitustasi verorasituksiasi inessive verorasituksessasi verorasituksissasi elative verorasituksestasi verorasituksistasi illative verorasitukseesi verorasituksiisi adessive verorasituksellasi verorasituksillasi ablative verorasitukseltasi verorasituksiltasi allative verorasituksellesi verorasituksillesi essive verorasituksenasi verorasituksinasi translative verorasitukseksesi verorasituksiksesi abessive verorasituksettasi verorasituksittasi instructive — — comitative — verorasituksinesi first-person plural possessor singular plural nominative verorasituksemme verorasituksemme accusative nom. verorasituksemme verorasituksemme gen. verorasituksemme genitive verorasituksemme verorasitustemme verorasituksiemme partitive verorasitustamme verorasituksiamme inessive verorasituksessamme verorasituksissamme elative verorasituksestamme verorasituksistamme illative verorasitukseemme verorasituksiimme adessive verorasituksellamme verorasituksillamme ablative verorasitukseltamme verorasituksiltamme allative verorasituksellemme verorasituksillemme essive verorasituksenamme verorasituksinamme translative verorasitukseksemme verorasituksiksemme abessive verorasituksettamme verorasituksittamme instructive — — comitative — verorasituksinemme second-person plural possessor singular plural nominative verorasituksenne verorasituksenne accusative nom. verorasituksenne verorasituksenne gen. verorasituksenne genitive verorasituksenne verorasitustenne verorasituksienne partitive verorasitustanne verorasituksianne inessive verorasituksessanne verorasituksissanne elative verorasituksestanne verorasituksistanne illative verorasitukseenne verorasituksiinne adessive verorasituksellanne verorasituksillanne ablative verorasitukseltanne verorasituksiltanne allative verorasituksellenne verorasituksillenne essive verorasituksenanne verorasituksinanne translative verorasitukseksenne verorasituksiksenne abessive verorasituksettanne verorasituksittanne instructive — — comitative — verorasituksinenne third-person possessor singular plural nominative verorasituksensa verorasituksensa accusative nom. verorasituksensa verorasituksensa gen. verorasituksensa genitive verorasituksensa verorasitustensa verorasituksiensa partitive verorasitustaan verorasitustansa verorasituksiaan verorasituksiansa inessive verorasituksessaan verorasituksessansa verorasituksissaan verorasituksissansa elative verorasituksestaan verorasituksestansa verorasituksistaan verorasituksistansa illative verorasitukseensa verorasituksiinsa adessive verorasituksellaan verorasituksellansa verorasituksillaan verorasituksillansa ablative verorasitukseltaan verorasitukseltansa verorasituksiltaan verorasituksiltansa allative verorasitukselleen verorasituksellensa verorasituksilleen verorasituksillensa essive verorasituksenaan verorasituksenansa verorasituksinaan verorasituksinansa translative verorasituksekseen verorasitukseksensa verorasituksikseen verorasituksiksensa abessive verorasituksettaan verorasituksettansa verorasituksittaan verorasituksittansa instructive — — comitative — verorasituksineen verorasituksinensa

Further reading

• “verorasitus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04